Tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä
Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla tuetaan tutkimusta tekevien ja tukevien organisaatioiden toimintamahdollisuuksia. Tutkimuksessa syntyvä tieto, muu tutkittu tieto ja osaaminen palvelevat yhteiskunnan eri toimijoita, kuten yrityksiä, yhteisöjä ja julkisia organisaatioita sekä poliittista päätöksentekoa.
Keskeisiä toimijoita tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä yritysten tutkimusyksiköt. Noin kaksi kolmasosaa tutkimus- ja tuotekehitystyön menoista syntyy yrityksille. Suomalaisista tutkimusrahoittajista merkittävimpiä ovat Suomen Akatemia, Business Finland sekä säätiöt.
Valtioneuvoston ministeriöt kehittävät yhdessä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää koskevia politiikkatoimia. Pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto tukee valtioneuvostoa pitkäjänteisen tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan (TKI-politiikka) kehittämisessä ja yhteensovittamisessa. Se seuraa alan toimintaympäristön muutoksia sekä tekee TKI-politiikkaan liittyviä aloitteita.
Yliopistot
Yliopistojen tehtäviin kuuluvat vapaa tutkimus, tieteellinen ja taiteellinen sivistys sekä näihin perustuva ylin opetus. Yliopistot käyttävät noin kolmanneksen valtionrahoituksestaan tutkimukseen. Valtaosa yliopistojen kilpaillusta julkisesta tutkimusrahoituksesta on lähtöisin Suomen Akatemiasta, Business Finlandista ja Euroopan unionista.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimii 13 yliopistoa, joista kaksi on säätiölain mukaisia säätiöitä ja muut julkisoikeudellisia laitoksia. Sotilasalan korkeakoulututkinnot suoritetaan puolustushallinnon alaisessa Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK).
Ammattikorkeakoulut
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on tarjota ammatillisiin asiantuntijatehtäviin johtavaa korkeakouluopetusta, joka vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluu opetusta palveleva sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva, soveltava tutkimus- ja kehitystyö. Merkittävin TKI-toiminnan rahoituslähde ammattikorkeakouluille valtionavun lisäksi on Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat. Myös Suomen Akatemia ja Business Finland rahoittavat ammattikorkeakoulujen TKI-työtä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimii 22 osakeyhtiömuotoista ammattikorkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivien ammattikorkeakoulujen lisäksi Ahvenanmaalla toimii Högskolan på Åland ja sisäministeriön alaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulu.
Ammattikorkeakoulut Suomessa
- Centria-ammattikorkeakoulu
- Diakonia ammattikorkeakoulu
- Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
- Humanistinen ammattikorkeakoulu
- Hämeen ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
- Kajaanin ammattikorkeakoulu
- Karelia ammattikorkeakoulu
- LAB-ammattikorkeakoulu
- Lapin ammattikorkeakoulu
- Laurea-ammattikorkeakoulu
- Metropolia ammattikorkeakoulu
- Oulun ammattikorkeakoulu
- Poliisiammattikorkeakoulu
- Satakunnan ammattikorkeakoulu
- Savonia-ammattikorkeakoulu
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu
- Tampereen ammattikorkeakoulu
- Turun ammattikorkeakoulu
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Yrkeshögskolan Arcada
- Yrkeshögskolan Novia
Valtion tutkimuslaitokset
Valtion tutkimuslaitokset tekevät ratkaisukeskeistä tutkimusta, jolla tuetaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja elinkeinoelämän uudistumista.
Tutkimustoiminnan lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija- ja viranomaistehtäviä sekä maksullista ja muuta palvelutoimintaa. Tutkimuslaitokset ylläpitävät merkittäviä tutkimusinfrastruktuureita, tietoaineistoja ja pitkiä aikasarjoja yhteiskunnan eri osa-alueilta. Tutkimuslaitokset tuottavat palveluita horisontaalisesti useimmille hallinnonaloille, muulle julkiselle sektorille sekä yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Kansainvälisellä yhteistyöllä on keskeinen rooli sekä tutkimuslaitosten tutkimustoiminnassa että asiantuntija- ja viranomaistehtävissä.
Suomen 12 valtion tutkimuslaitosta toimivat seitsemällä eri hallinnonalalla. Tutkimuslaitoksista kymmenen on organisaatiomuodoltaan tulosohjattuja virastoja, yksi on valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva osakeyhtiö ja yksi on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. Laitokset määrittelevät tutkimuksen painopisteet yhdessä tulosohjaavan ministeriön kanssa. Itse tutkimus on riippumatonta ja sen rahoitus tulee enenevässä määrin kilpailtuna useista lähteistä kotimaiselta julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä kansainvälisiltä rahoittajilta.
Yliopistolliset sairaalat
Yliopistolliset sairaalat muodostavat yhdessä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa terveyden tutkimuksen keskittymiä. Yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja yritysten kanssa yliopistolliset sairaalat tuottavat tutkimustietoa, joka kehittää terveyspalveluja ja niiden järjestämistä sekä edistää väestön ja potilaiden terveyttä.
Yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueet
Muut tutkimuslaitokset
Valtion tutkimuslaitosten lisäksi tutkimusta tehdään myös useassa muussa julkisessa tai yksityisessä tutkimuslaitoksessa tai organisaation tutkimusyksikössä. Näitä ovat esimerkiksi taloudelliset tutkimuslaitokset, Suomen Pankki sekä Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto.
Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta noin kaksi kolmasosaa tapahtuu yrityksissä. Yrityksillä on tilastoitavan tk-toiminnan lisäksi huomattavassa määrin innovaatiotoimintaa, joka yritykset käyttävät uusien tuotteiden, palveluiden tai tuotantoprosessien kehittämisessä ja markkinoille tuomisessa.
Tutkimuksen rahoittajat
Kansainvälisen määritelmän mukaiset tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat vuonna 2018 Suomessa yhteensä 6,4 miljardia euroa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoituksesta reilut puolet tulee kotimaisilta yrityksiltä. Julkinen sektori rahoittaa noin kolmasosan, ulkomainen rahoitus on reilut kymmenen prosenttia. Loppu rahoituksesta tulee mm. tiedettä tukevilta säätiöiltä. Yrityssektorin ja julkisen sektorin rahoittamien osuuksien suhde on kansainvälisessä vertailussa melko tyypillinen.
Korkeakoulusektorin tutkimuksen rahoituksesta budjettirahoituksen osuus on noin puolet. Ulkopuolisista rahoittajista merkittävin on Suomen Akatemia noin 20 prosentin osuudella. Muista rahoituslähteistä merkittäviä ovat EU:n tutkimuksen puiteohjelma, Business Finland sekä säätiöt kokonaisuutena. Kaikki säätiörahoitus ei näy tilastoissa, mikäli tuki menee suoraan apurahan saajille.