Päivitetty 24.04.2020

Tiedejatutkimus.fi on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tarjoama palvelu, joka kokoaa ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta. Palvelu parantaa tutkimusta koskevan tiedon ja asiantuntijoiden löytymistä sekä lisää suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Palvelu on otettu käyttöön kesäkuussa 2020, ja sitä kehitetään vaiheittain. Tällä hetkellä palvelu sisältää tietoa mm. suomalaisesta tutkimusjärjestelmästä, suomalaisten organisaatioiden julkaisuista, julkisten ja yksityisten tutkimusrahoittajien rahoittamista hankkeista sekä tilastotietoa tutkimuksen henkilöstön, rahoituksen sekä julkaisujen tieteellisen vaikuttavuuden kehityksestä.

Jatkossa palvelua laajennetaan uusilla tietokokonaisuuksilla ja tietojen kattavuutta parannetaan. Palvelun aihehakua parannetaan ja tietolähteitä lisätään. Nykyisen sisällön lisäksi palveluun tulee myöhemmin tietoa mm. Suomessa toimivista tutkijoista, tutkimusaktiviteeteista sekä laajemmin suomalaisesta tutkimusjärjestelmästä. Palvelun hakuominaisuuksia parannetaan ja siihen lisätään toiminnallisuuksia tietojen tarkasteluun graafisessa muodossa.

Palvelua toteuttaa OKM:n toimeksiannosta CSC – Tieteen tietotekniikan keskus yhteistyössä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden tutkimusorganisaatioiden sekä tutkimusrahoittajien kanssa.

Päivitetty 14.09.2021

Palveluun päivittyy automaattisesti mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yliopistollisten sairaaloiden sekä tutkimusrahoittajien järjestelmissä jo valmiiksi olevia tietoja.

Palveluun ei syötetä tietoa käsin, eikä se näin ollen lisää tutkijoiden raportointiin tai muuhun hallinnolliseen työhön käyttämää aikaa. Palvelu sisältää kuvailutiedot, joiden avulla esimerkiksi avoimesti saatavilla olevat julkaisut ja aineistot ovat helposti löydettävissä.

Kukin tietoja toimittava organisaatio vastaa omien tietojensa oikeellisuudesta, laadusta, kattavuudesta ja ajantasaisuudesta. Tietojen toimittaminen on pääosin vapaaehtoista. Ainoastaan julkaisutietojen toimittaminen on pakollista korkeakouluille.

Ks. ohjeita tietojen toimittamisesta Tiedejatutkimus.fi-palveluun

Julkaisut

Julkaisutiedot koostuvat suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden OKM:n tiedonkeruissa toimittamista tiedoista. 

Tiedot kerätään valtakunnallisen VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta ja tietoja käytetään mm. korkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereinä (ks. OKM/2018/116 ja OKM/2018/119). Palvelun sisältämät julkaisutiedot löytyvät myös JUULI - julkaisutietoportaalista. Tiedejatutkimus.fi tulee kuitenkin jatkossa sisältämään JUULIa laajemmin tietoja mm. julkaisuihin liittyvistä tutkijoista, hankkeista ja tutkimusaineistoista. Tiedejatutkimus.fi-palvelussa julkaisumääriä voi tarkastella myös visuaalisesti

Julkaisutietojen toimittaminen OKM:lle on ollut pakollista yliopistoille vuodesta 2011 ja ammattikorkeakouluille vuodesta 2012 lähtien. Osa organisaatioista toimittaa takautuvasti myös vanhempia julkaisuja, jopa 1970-luvulta lähtien, mutta näihin liittyvät tiedot saattavat olla puutteellisia.

Muille organisaatioille kuin yliopistoille ja ammattikorkeakouluille opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruu on vapaaehtoista. Yliopistolliset sairaalat ovat toimittaneet tietonsa niin ikään vuodesta 2011 alkaen ja tutkimuslaitoksia on liittynyt tiedonkeruuseen vuodesta 2014 alkaen.

Ks. lista julkaisutietoja toimittavista organisaatioista.

Hankkeet

Tiedejatutkimus.fi kokoaa tietoja julkisten ja yksityisten tutkimusrahoittajien rahoittamista hankkeista. Rahoittajat siirtävät hanketietovarantoon rahoituspäätöstensä tiedot omista rahoitusjärjestelmistään haluamallaan aikataululla.

Palvelussa on tällä hetkellä Suomen Akatemian ja Business Finlandin sekä muutamien yksityisten tutkimusta rahoittavien säätiöiden tuoreimpia rahoituspäätöksiä. Uusia säätiöitä on tulossa mukaan. Lisäksi palveluun on tuotu Euroopan komission CORDIS-tietokannasta tiedot suomalaisten organisaatioiden Horizon2020-rahoitusohjelmasta saamasta rahoituksesta.

Rahoituspäätöstiedot sisältävät vain rahoittajien rahoituspäätöksen myöntösumman, eivät hankkeen kokonaiskustannuksia. Myöhemmässä vaiheessa hanketietoja on mahdollista kerätä tietovarantoon myös esimerkiksi korkeakoulujen ja muiden tutkimusorganisaatioiden järjestelmistä.

Ks. lista hanketietoja toimittavista organisaatioista.

Infrastruktuurit

Tutkimusinfrastruktuurit ovat kansallisesti merkittäviä tutkimusvälineitä, laitteistoja, aineistoja ja palveluita, jotka mahdollistavat ja tukevat tutkimustyötä, tutkijan koulutusta ja opetusta sekä kehittävät tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia. Tiedejatutkimus.fi edistää tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä ja avoimuutta kuvailemalla ja esittelemällä tutkimusinfrastruktuurit ja niiden palvelut yhtenäisellä tavalla.

Tutkimusinfrastruktuuri voi olla useamman organisaation yhteistyönä hallinnoitu laaja kansallinen tai kansainvälinen kokonaisuus. Se voi olla myös yhden organisaation hallinnoima, ja tutkimusinfrastruktuuria saattaa käyttää vain sen oma tutkimusryhmä. Tutkimusinfrastruktuurilla voi olla myös esimerkiksi yrityksille suunnattuja palveluita.

Tutkimusinfrastruktuureja koskevien tietojen toimittamisesta sekä tietojen kattavuudesta ja oikeellisuudesta vastaavat infrastruktuureita hallinnoivat organisaatiot ja tahot.

Ks. lista infrastruktuuritietoja toimittavista organisaatioista.

Organisaatiot

Palvelu sisältää tarkempia tietoja niistä tutkimusta tekevistä ja rahoittavista organisaatioista, jotka toimittavat tietojaan palveluun. Organisaatioiden tiedot päivittyvät automaattisesti seuraavista lähteistä:

• Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
• Finto – suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu: Suomalaiset yhteisönimet
• Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu

Tiede- ja tutkimusuutiset

Tuoreet tiede- ja tutkimusuutiset päivitetään automaattisesti tutkimusorganisaatioiden tarjoamista RSS-syötteistä. Kukin organisaatio päättää omalta osaltaan, mitä uutisia palvelussa näytetään.

Ks. lista uutisia toimittavista organisaatioista.

Rahoitushaut

Palvelussa näytetään kotimaisten tutkimusrahoittajien menneitä, käynnissä olevia ja tulevaisuudessa avautuvia rahoitushakuja. Tiedot saadaan sellaisenaan suoraan Turun yliopiston ylläpitämästä Aurora-tietokannasta, jonne tutkimusrahoittajat ne toimittavat.

Palvelun etusivulla näytetään seuraavaksi päättyvät haut. Rahoitushakujen omilla sivuilla hakuja voi etsiä laajemmin. Linkki rahoittajien tarkempiin tietoihin on niillä tutkimusrahoittajilla, jotka toimittavat myös päätöstietojaan tutkimustietovarantoon.

Tietokokonaisuuden kehittämistä jatketaan.

Tutkijat (tulossa)

Palveluun ollaan kehittämässä toimintoa, jossa tutkija voi antaa luvan omien tietojensa siirtämiseksi ORCID-palvelusta tai kotiorganisaatiostaan tiedejatutkimus.fi-palvelussa julkaistavaksi. Tutkijaa koskevia tietoja ovat esimerkiksi yhteystiedot, affiliaatiot, koulutus ja pätevyydet, oman tutkimuksen kuvaus ja muut tutkimusaktiviteetit.

Tutkijalla on mahdollisuus luoda palveluun itselleen profiili ja valita siinä näytettävät tiedot. Tutkija voi myös liittää profiiliinsa tiedejatutkimus.fi-palvelun jo sisältämiä julkaisuja, aineistoja, hankkeita yms.

Tavoitteena on ottaa Tutkijan tiedot -työkalu käyttöön loppuvuodesta 2022.

Tutkimusaineistot 

Palvelu käyttää tutkimusaineistojen tietolähteenä kansallisia Fairdata-palveluja, jotka sisältävät tietoja Suomessa tuotetuista tutkimusaineistoista. Fairdata-palveluissa on mm. tutkijoiden itsensä tallentamia sekä tutkimusorganisaatioista tai muista aineistokatalogeista siirrettyjä tutkimusaineistojen kuvailutietoja.

Aineistojen tietoja haetaan tällä hetkellä vasta muutamista aineistolähteistä, mutta tavoitteena on tulevaisuudessa koota mahdollisimman laajasti suomalaisten organisaatioiden omiin järjestelmiinsä tallentamat kuvailutiedot aineistoista.

Aineistotietojen lähteitä ovat tällä hetkellä Kielipankki, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Suomen ympäristökeskus ja Jyväskylän yliopisto.

Päivitetty 24.04.2020

Palvelussa voit selata ja hakea tietoja sekä jakaa yksittäisiä sivuja tai tietueita esimerkiksi sosiaaliseen mediaan.

Myöhemmässä vaiheessa tavoitteena on, että palvelun tiedot saa myös ladattua tiedostoon tai haettua koneluettavan rajapinnan kautta.

Palvelua kehitetään jatkuvasti. Voit antaa palautetta, mikäli havaitset palvelussa ongelmia tai sinulla ehdotuksia palvelun kehittämiseksi tai mikäli havaitset tiedoissa virheitä.

Mitä tietoja minusta käyttäjänä kerätään?
Onko palvelu saavutettava?
Anna palautetta

Päivitetty 24.04.2020

Ks. palvelun tietosuojailmoitus ja evästekäytännöt.

Päivitetty 24.04.2020

Ks. palvelun saavutettavuusseloste

Mikä Tiedejatutkimus.fi-palvelu on ja kuka siitä vastaa?

Tiedejatutkimus.fi on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama palvelu, joka kokoaa ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus toteuttaa palvelua opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta yhteistyössä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden tutkimusorganisaatioiden sekä tutkimusrahoittajien kanssa.

Mikä ero on tutkimustietovarannolla (TTV) ja Tiedejatutkimus.fi:llä?

Kansallinen tutkimustietovaranto kokoaa, yhdistää ja välittää tutkimuksia kuvaavia tietoja ja tavoitteena on, että esimerkiksi tutkijoiden raportointi rahoittajille näin helpottuu. Tiedejatutkimus.fi on puolestaan tutkimustietovarannon ulospäin näkyvä palvelu, joka tuo tiedot saatavillemme helposti.

Valtakunnallinen tutkimustietovarantohanke aloitettiin vuonna 2017 ja siihen liittyvä Tiedejatutkimus.fi-palvelu julkaistiin kesäkuussa 2020. Tutkimustietovarannon sekä Tiedejatutkimus.fi:n kehitystyö jatkuu.

Miten henkilötietoja käsitellään tutkimustietovarannossa ja Tiedejatutkimus.fi-palvelussa?

Tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötietoja ovat kaikki sellaiset tiedot, jotka ovat yhdistettävissä henkilöön. Siksi määritelmän mukaisesti tutkimustietovarantoon tallennetaan henkilötietoja. Tällä hetkellä palvelun sisältämät kerättävät henkilötiedot ovat esimerkiksi julkaisujen ja tutkimusaineistojen tekijöiden tai rahoituspäätösten saajien tietoja, kuten henkilön nimi, organisaatio ja ORCID-tunniste. Katso palvelun tietosuojailmoitus ja evästekäytännöt.

Miten saavutettava Tiedejatutkimus.fi on?

Verkkopalvelun saavutettavuusvaatimukset perustuvat kansalliseen lakiin digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019). Tiedejatutkimus.fi täyttää WCAG 2.1 AA -tason kriittiset saavutettavuusvaatimukset. Ainoastaan portaalin "Lukuja tieteestä ja tutkimuksesta" -osion tilastosisällöt voivat olla ongelmallisia ruudunlukijakäyttäjille. Katso palvelun saavutettavuusseloste.

Miten voin antaa palautetta palvelusta?

Tiedejatutkimus.fi-palvelun kautta löytyvän palautelomakkeen kautta voi esimerkiksi kommentoida portaalin toiminnallisuuksia tai visuaalista ilmettä sekä raportoida virheistä tai ongelmatilanteista. Lisäksi palautetta voi antaa sähköpostitse osoitteeseen tiedejatutkimus@csc.fi.

Miten palvelu eroaa Juuli-julkaisutietoportaalista?

Julkaisujen tulevat Tiedejatutkimus.fi:hin samasta lähteestä kuin Juuliin, mutta muuten se on sisällöltään Juulia laajempi. Julkaisujen lisäksi Tiedejatutkimus.fi sisältää tietoa myös mm. tutkijoista, hankkeista, aineistoista, infrastruktuureista sekä suomalaisesta tutkimusjärjestelmästä. Juuli-portaalia ylläpidetään ainakin toistaiseksi Tiedejatutkimus.fi-palvelun rinnalla erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruun tarpeita varten.

Mitä tietoa palvelussa on?

Tällä hetkellä palvelu sisältää tietoa mm. suomalaisesta tutkimusjärjestelmästä, suomalaisten organisaatioiden julkaisuista, julkisten ja yksityisten tutkimusrahoittajien rahoittamista hankkeista sekä tilastotietoa tutkimuksen henkilöstön, rahoituksen sekä julkaisujen tieteellisen vaikuttavuuden kehityksestä.

Palvelu sisältää metatietoja, jotka kuvaavat tutkimusta. Näin ollen varsinaisia tutkimusaineistoja tai julkaisuja ei tallenneta palveluun. Metatietoihin sisältyy kuitenkin usein pysyvä osoite, josta julkaisun tai aineiston voi ladata.

Kuka vastaa tietojen oikeellisuudesta?

Kukin tietoja toimittava organisaatio vastaa omien tietojensa täsmällisyydestä, laadusta, kattavuudesta ja ajantasaisuudesta.

Onko tietojen toimittaminen pakollista?

Tietojen toimittaminen on organisaatioille pääosin vapaaehtoista. Ainoastaan julkaisutietojen toimittaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle on ollut pakollista yliopistoille vuodesta 2011 ja ammattikorkeakouluille vuodesta 2012 lähtien. Muille organisaatioille kuin yliopistoille ja ammattikorkeakouluille opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruu on vapaaehtoista. Katso tarkempi ohje tietojen toimittamisesta tutkimustietovarantoon.

Voiko hakua rajata palvelussa organisaatioiden alayksiköillä?

Rajausta alayksiköllä kehitetään palvelun myöhempiin päivityksiin. Tällä hetkellä alayksiköillä rajaaminen ei ole valitettavasti mahdollista.

Mitä tietoja palvelussa tulee olemaan tutkijoista?

Vuonna 2021 tutkimustietovarantoon on suunnitteilla Tutkijan tiedot -palvelu, jossa tutkijan useissa eri lähdejärjestelmissä olevat tiedot tulisivat yhdistymään. Tavoitteena on ottaa Tutkijan tiedot -työkalu käyttöön loppuvuodesta 2022. Tutkijaa koskevia tietoja ovat esimerkiksi yhteystiedot, affiliaatiot, koulutus ja pätevyydet, tutkimusalat, oman tutkimuksen kuvaus sekä erilaiset asiantuntijatehtävät.

Profiilin luominen on tutkijalle täysin vapaaehtoista ja tutkija valitsee itse profiilissa näytettävät tiedot. Tutkija voi myös liittää profiiliinsa Tiedejatutkimus.fi-palvelun jo sisältämiä julkaisuja, aineistoja, hankkeita yms. Tiedot auttavat mm. asiantuntijoiden löytämistä ja tietyn tutkimusalan tutkijoiden kartoittamista.

Kuinka tutkijoiden omat tiedot tuodaan tutkimustietovarantoon?

Tulevassa Tutkijan tiedot -työkalussa tutkija voi antaa luvan tietojensa siirtämiseen esimerkiksi ORCID-profiilistaan tai kotiorganisaatiostaan sekä niiden näyttämiseen Tiedejatutkimus.fi-palvelussa.

Tutkijoiden julkaisujen, aineistojen ja hankkeiden tiedot saadaan muista lähdejärjestelmistä, joita ylläpitävät korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Rahoituspäätöksiin liittyvät tiedot saadaan tutkimusrahoittajilta. Lähdejärjestelmien omistajien ja tutkimustietovarannon kesken on sovittu siitä, mitkä tiedot siirtyvät edelleen eteenpäin tutkimustietovarantoon.

Palvelun tarkempi toteutus riippuu kuitenkin erillislain mahdollisesta voimaantulosta. Katso hallituksen esitys laiksi tutkimustietovarannosta.

Mikä on ORCID-tunniste ja miksi se olisi hyödyllinen tutkimustietovarannossa?

Kansainvälinen ORCID-tunniste (Open Researcher and Contributor ID, ORCID iD) on tutkijan pysyvä ja yksilöivä tunniste. Tällä hetkellä ORCID-tunniste on maailmanlaajuisesti vakiintunein ja selvästi käytetyin keino tutkijoiden yksilöimiseen. 

ORCID on pysyvien digitaalisten tutkijatunnisteiden rekisteri. Se on avoin, julkinen, kansainvälinen ja yhteisöperustainen. ORCID on riippumaton ja voittoa tavoittelematon organisaatio.

Myös tutkimustietovarannossa on päätetty käyttää ORCID-tunnistetta tutkijoiden tunnistamiseen. ORCID-palvelu toimii tunnistautumismenetelmänä ja tunnisteen avulla kaikki tutkimustietovarannon tutkimustuotokset pystytään kytkemään tekijäänsä. 

Lisätietoa ORCID-tunnisteesta osoitteesta tutkijatunniste.fi tai kansainvälisen ORCIDin sivustolta.

Onko ORCID-tunniste välttämätön tutkijalle?

Ei ole, mutta esimerkiksi useat kansainväliset tieteelliset kustantajat sekä jotkut rahoittajat edellyttävät, että tutkijalla on ORCID-tunniste. Tiedejatutkimus.fi-palveluun toteutettavaa Tutkijan tiedot -työkalua ei ole mahdollista käyttää ilman ORCID-tunnistetta.

Miten päätellään, mihin organisaatioon tutkija kuuluu? Kuka lasketaan tutkijaksi?

Yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yliopistolliset sairaalat raportoivat omien tutkijoidensa tiedot ja määrittelevät, ketkä tutkijat kuuluvat organisaatioonsa. Tutkijaprofiilia luodessaan tutkija voi tuoda affiliaatiotietonsa myös ORCID-profiilistaan. 

Kuka tahansa, jolla on ORCID-tunniste, voi luoda palveluun profiilin. Työkalun asiaton käyttö määritellään palvelun käyttöehdoissa (tulossa).

Voiko portaalissa esiintyä tutkimusryhmänä?

Tutkimusryhmät määritellään kotiorganisaatioissa. Tutkimustietovarannossa pyritään huomioimaan myös ei-viralliset organisaatiorakenteet, mikäli tieto on saatavilla lähdejärjestelmistä.

Voiko tutkimustietovarantoon syöttää itse tietoja?

Palveluun ei syötetä tietoa käsin vaan tiedot haetaan automaattisesti mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yliopistollisten sairaaloiden sekä tutkimusrahoittajien järjestelmistä. Palveluun ei ole näillä näkymin tulossa käyttöliittymää tietojen syöttämistä varten. Katso tarkempi ohje tietojen toimittamisesta tutkimustietovarantoon.

Voiko tutkimustietovarantoon tallentaa tutkimusaineistoja tai julkaisuja?

Tutkimustietovaranto sisältää vain metatietoja, jotka kuvaavat tutkimusta. Metatietoja ovat esimerkiksi julkaisujen viitetiedot ja tutkimusaineiston kuvailutiedot. Varsinaisia tutkimusaineistoja tai julkaisuja ei tallenneta tutkimustietovarantoon. Metatietoihin sisältyy kuitenkin usein pysyvä osoite, josta julkaisun tai aineiston voi ladata.

Mitä pitäisi ottaa huomioon, että oman organisaation julkaisut tulisivat mukaan palveluun?

Julkaisujen tiedot tulevat tällä hetkellä julkishallinnon organisaatioilta: yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yliopistosairaaloiden järjestelmistä. Mikäli julkaisuja ei ole tallennettu johonkin näiden toimijoiden järjestelmistä, ne eivät valitettavasti vielä päädy Tiedejatutkimus.fi-palveluun.

Tavoitteena on kuitenkin tuoda kattavasti löydettäväksi Suomessa tuotettavaa tutkimusta, joten tutkimusteitovarantohankkeen aikana on ollut esillä myös muiden tiedontuottajien, kuten yritysten ja kolmannen sektorin organisaatioiden mukaan ottaminen palveluun.

Kuinka rahoittaja pääsee mukaan tutkimustietovarantoon ja mitä tietoja täytyy toimittaa?

Rahoittajan on tuettava tutkimusta ainakin osalla myöntämästään rahoituksesta. Välttämättömiä tietoja on vähän, jotta liittyminen olisi helppoa. Tietoja voi toimittaa halutessaan myös minimilaajuutta enemmän. Katso tarkemmat ohjeet liittymisestä hanketietovarantoon. Lisäksi liittymisen yksityiskohdista voit keskustella lisää ottamalla yhteyttä sähköpostitse hanketietovaranto@csc.fi.

Kuinka usein tiedot eri lähdejärjestelmistä päivittyvät palveluun?

Kukin tiedon toimittaja voi itse päättää päivitystiheydestään. Julkaisujen tiedot päivittyvät yleensä päivittäin. Rahoituspäätösten tiedot tavallisesti päivittyvät silloin, kun rahoittaja julkaisee uusia päätöksiä.

Miten toimin, jos omissa tiedoissani virhe?

Tietoja toimittavat organisaatiot vastaavat tietojen oikeellisuudesta ja tietojen korjaaminen tapahtuu aina tietoja toimittavien organisaatioiden päässä. Virheellisten tietojen suhteen kehottamme teitä siis ystävällisesti olemaan yhteydessä suoraan oman organisaationne tiedonkeruusta vastaaviin tahoihin.

Saako hakutuloksia ladattua palvelusta esim. Excel-tiedoston muodossa?

Tietoja ei valitettavasti vielä pysty lataamaan palvelusta. Avoimien rajapintojen sekä muunlaisen tiedon massalatauksen tarjoaminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan lakia tutkimustietovarannosta, jossa tähän asiaan saadaan selvyys. Vasta sen jälkeen tiedämme, mitkä tiedot voi asettaa avoimesti saataville esimerkiksi juuri Excel-muodossa ladattaviksi.

Millä tavalla elinkeinoelämä ja yritykset voisivat hyödyntää portaalia?

Elinkeinoelämän ja yritysten edustajat ovat olleet mukana hankkeen palvelumuotoilussa, jonka avulla on kartoitettu mitä tietoa he erityisesti kaipaisivat uudelta palvelulta. 

Vastauksissa asiantuntijoiden löytyminen nousi yhdeksi tärkeimmäksi käyttötapaukseksi. Muita tarpeita olivat tutkimustiedon hyödyntäminen esimerkiksi tuotekehityksen tukena sekä yhteistyön tehostaminen tutkimusorganisaatioiden kanssa esimerkiksi uusissa tutkimushankkeissa. Yrityksille myös esimerkiksi infrastruktuurien parempi saavutettavuus mainittiin yhtenä tärkeänä toiveena.

Lisääkö tutkimustietovaranto raportointia viranomaisille ja tutkimustoiminnan arvioimista?

Tutkimustietovarannon päätavoitteena on helpottaa tiedonsiirtoa erillisten järjestelmien välillä, vähentää tietojen manuaalista ja moninkertaista syöttämistä sekä parantaa tutkimustiedon löydettävyyttä. Sen tarkoituksena ei ole laajentaa viranomaisten tiedonkeruuta nykyisestä. 

Tutkimustietovarantoon koottavista tiedoista julkaisutiedot sisältyvät jo opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain korkeakouluilta keräämiin tietoihin. Tutkimustoiminnan arvioinneissa käytettävät tiedot riippuvat arvioinnin tekijästä.

Tehdäänkö tutkimustietovarannon toteutuksessa päällekkäistä työtä, koska tiedot on jo kerätty muihin järjestelmiin?

Tarkoituksena on, että tutkimustietovarantoon siirtyy automaattisesti kopio muiden lähdejärjestelmien tiedoista. Tutkimustietovaranto kokoaa useiden eri lähdejärjestelmien tietoa ja välittää sitä edelleen muille tiedon tarvitsijoille. Ratkaisun ansiosta jokaisen järjestelmän ei tarvitse rakentaa omaa yhteyttä kaikkiin muihin järjestelmiin.

Miten tutkimustietovarantohanke etenee?

Vuonna 2020 julkaistiin tutkimustietovarannon ulkoinen Tiedejatutkimus.fi-portaali ja sen mukana seuraavat osiot: julkaisut, hankkeet (rahoituspäätökset), infrastruktuurit, organisaatiot, tiedeuutiset, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä sekä tiede ja tutkimus lukuina. Vuoden 2021 aikana palvelun on suunniteltu laajentuvan kattamaan lisäksi mm. tutkijoita ja tutkimusaineistoja koskevat tiedot. Katso tarkempaa tietoa hankkeen aikataulusta.

Mitä palveluun on vielä tulossa?

Jatkossa palvelua laajennetaan uusilla tietokokonaisuuksilla ja tietojen kattavuutta parannetaan. Palvelun aihehakua parannetaan ja tietolähteitä lisätään. Nykyisen sisällön lisäksi palveluun tulee myöhemmin tietoa mm. Suomessa toimivista tutkijoista, näiden muista tutkimusaktiviteeteista sekä laajemmin suomalaisesta tutkimusjärjestelmästä. Lisäksi myöhemmässä vaiheessa tavoitteena on, että palvelun tiedot saa myös ladattua tiedostoon tai haettua koneluettavan rajapinnan kautta.