2024

Leskinen, Kirsi

Tämä väitöskirja käsittelee korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden osallistumista suomalaisen korkeakoulun tekstitoimintaan ja heidän kielellisten resurssiensa kehittymistä. Tutkimus valottaa maahanmuuttaneiden toimijuuden rakentumista sekä osallisuuden mahdollisuuksia korkeakoulukontekstissa ja laajemmin koulutus- ja työelämäpolulla. Tutkimuksen osallistujat opiskelivat siltavaiheen koulutuksessa, jossa opiskeltiin suomen kieltä sekä alakohtaisia sisältöopintoja. Yhtenä opettajista keräsin tutkimustani varten monenlaista aineistoa koulutuksen aikana, minkä lisäksi haastattelin kolmea avainosallistujaa myös sen jälkeen. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen viitekehys on neksusanalyysi. Teoreettisesti tukeudutaan myös käyttöpohjaisiin näkökulmiin kielenoppimisesta, sosiokulttuuriseen tekstitaitotutkimukseen ja dialogiseen kielikäsitykseen, joista tutkimuksessa hahmotellaan synteesiä. Pitkittäinen, etnografisella otteella kerätty aineisto on analysoitu monimenetelmäisesti soveltaen neksusanalyysin sisällä esimerkiksi narratiivista analyysiä. Tutkimuksen perusteella yksilön toimijuus korkeakoulun tekstien äärellä riippuu siitä, millä tavalla hänen henkilöhistoriansa ja taitonsa (esim. kielitaito, käsitykset) kohtaavat sen kanssa, mitä tilanteessa vaaditaan toimintaan osallistumiseksi (esim. tekstikäytänteen normit) ja millaisia ulkoisia resursseja on tarjolla (esim. muiden tuki, materiaalit). Toimijuutta tukivat esimerkiksi yksilön tekstistrategiat sekä mahdollisuudet käyttää eri kieliä joustavasti ja hyödyntää ulkoisia resursseja. Vastaavasti toimijuutta ja osallisuuden mahdollisuuksia rajoittivat yksikielisyyden ideologiaa heijastavat käytänteet ja se, että tekstikäytänteitä ei selitetty monikielisille opiskelijoille tarpeeksi. Osallistujien tekstitaitojen ja kielellisten resurssien eli suomen kielen osaamisen ja käytön havaittiin kehittyvän vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, ja prosessi osoittautui dynaamiseksi ja epälineaariseksi. Tutkimus antaa moniulotteisen kuvan korkeakoulutaustaisten maahanmuuttaneiden potentiaalista, joka pitäisi huomioida paremmin koulutus- ja työelämäkonteksteissa. Tulosten valossa korkeakoulutuksen vallitsevia käytänteitä tulee tarkastella kriittisesti ja kehittää: tarvitaan lisää kielitietoista korkeakoulupedagogiikkaa sekä yksilöllistä tukea.