2024

Roiko-Jokela, Heikki; Roiko-Jokela, Tapio

Kylmän sodan jälkeen turvallisuusympäristön muutos, aseriisunta, asevoimien menojen leikkaukset, globalisaatio ja muuttuvat investointiprioriteetit heijastuivat puolustusteollisuuden toimintaan. Suomessa alaa ei ajettu alas (toimijoina nykyisin esimerkiksi Patria, Nammo Lapua, Nammo Vihtavuori ja Sako), mutta se kohtasi muutoksia omistusjärjestelyiden ja uusien olosuhteiden muodossa. Peruslinjana oli 1990-luvulta alkaen, että Suomessa kansallisen puolustusteollisuuden tarve tunnistettiin ja kansainvälistä yhteistyötä edistettiin kotimaisen teollisuuden toimintaedellytysten tukemiseksi. Samalla ylläpidettiin riittävää tuotantokapasiteettia ja turvattiin puolustusvalmiudelle kriittisten materiaalien saatavuus. Keskiössä oli sopeutua kansainvälistymiseen ja teknologisiin edistysaskeliin yhdistämällä kansallisia ja kansainvälisiä näkökohtia. Kansainvälisesti Suomen puolustusteollisuus on ollut pieni toimija. Sillä on kuitenkin merkittävä rooli maan puolustuskyvyn ylläpitämisessä ja osana kansainvälisiä verkostoja. Tähän vaikuttavat useat tekijät, jotka myös sävyttävät kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaa.