2020

Koskinen, Veli-Jussi

Tämä väitöskirja tarkastelee kunnallisen työntekijän ja työyhteisön sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä. Sisäinen yrittäjyys voidaan määritellä laajasti yrittäjyydeksi olemassa olevassa organisaatiossa. Se perustuu schumpeterilaiselle käsitykselle yrittäjyydestä korostaen yrittäjyyden uutta luovaa prosessia, ja sen ulottuvuuksia ovat uusi liiketoiminta, innovatiivisuus, uudistuminen ja proaktiivisuus (Antoncic & Hisrich 2001). Tässä väitöstutkimuksessa sisäisen yrittäjyyden ydin on uudistuminen. Uudistuminen on vastakohta status quolle, asioiden vallitsevalle tilalle, jossa nykyisiä toimintatapoja ei nähdä tarpeen muuttaa. Sisäinen yrittäjyys on yksi tapa kannustaa ja hyödyntää yksilöitä organisaatioissa, jotka ajattelevat, että asioita voidaan tehdä eri tavalla ja paremmin (Hisrich, Peters & Shepherd 2008). Sisäisen yrittäjyyden edellytykset ovat hyvin löydettävissä myös kunnallisissa organisaatioissa, sillä ne eivät poikkea merkittävästi yksityisestä sektorista (Heinonen & Paasio 2005). Tämän väitöstutkimuksen tutkimustehtävänä on ollut kehittää kunnallisen työntekijän ja työyhteisön uudistumisen malli. Tavoitteena oli luoda rakenneyhtälömallit, jotka osoittavat sisäiseen yrittäjyyteen tilastollisesti merkitsevästi vaikuttavat tekijät yksilö- ja yhteisötasolla. Sähköisellä kyselyllä kerätty aineisto käsittää lähes 3 000 kunnallisen työntekijän vastaukset 72 väittämään ja 16 taustatietokysymykseen, sekä noin 400 vastaajan vapaamuotoiset kommentit. Aineiston edustavuus on erittäin hyvä ja tulokset ovat yleistettävissä Suomen kuntasektorin kaikkiin työntekijöihin ja työyhteisöihin. Tämän väitöstutkimuksen aikana kehitetyn kunnallisen työntekijän ja työyhteisön uudistumisen mallin perusteella sisäiseen yrittäjyyteen vaikuttaa positiivisesti psykologinen omistajuus, työnilo ja auttaminen sekä johtamistyyli, niin yksilötasolla kuin yhteisötasollakin. Työyhteisöilon suora vaikutus sisäiseen yrittäjyyteen on negatiivinen, mutta psykologisen omistajuuden, työnilon ja auttamisen polkujen kautta työyhteisöilon kokonaisvaikutus sisäiseen yrittäjyyteen on kuitenkin positiivinen. Vertailuryhmittäin tehdyt rakenneyhtälömallinnukset osoittavat lisäksi, että kunnallisen työntekijän ja työyhteisön uudistumisen malli on validi riippumatta työntekijöiden taustatekijöistä kuten mm. ikä, sukupuoli ja koulutustaso.