Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa : LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024
Julkaisuvuosi
2025
Tekijät
Hämylä, Riikka; Kokko, Sami; Puupponen, Maija; Villberg, Jari; Husu, Pauliina; Vasankari, Tommi; Ray, Carola; Ng, Kwok; Tokola, Kari; Vähä-Ypyä, Henri; Hirvensalo, Mirja; Koski, Pasi; Palomäki, Sanna; Laukkanen, Arto; Huotari, Pertti; Lyyra, Nelli; Rajala, Katja; Kämppi, Katariina; Hakonen, Harto; Kulmala, Janne; Tammelin, Tuija; Siekkinen, Kirsti; Haikari, Janne; Turunen, Marianne; Kallio, Jouni; Mononen, Kaisu; Blomqvist, Minna; Toivonen, Virve; Kananen, Marko; Leppänen, Mari; Parkkari, Jari; Toivo, Kerttu; Launistola, Henna; Simonsen, Nina; Pohjanvirta, Anni; Pikkupeura-Riikilä, Vilma; Asunta, Piritta; Hakamäki, Matti; Huhtiniemi, Mikko; Huovinen, Terhi; Sokka, Miikka; Koskimaa, Raine; Karhulahti, Veli-Matti; Paakkari, Leena; Tynjälä, Jorma; Paakkari, Olli; Ojala, Kristiina; Laasonen, Antti; Puupponen, Maija; Appelqvist-Schmidlechner, Kaija
Näytä enemmänTiivistelmä
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus tuottaa kansallista seurantatietoa perusopetusikäisten lasten ja nuorten sekä toisella asteella opiskelevien nuorten aikuisten liikkumisesta, liikunta- ja terveyskäyttäytymisestä, paikallaanolosta ja unesta sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista. Ensimmäinen LIITU-aineisto kerättiin 11-, 13- ja 15-vuotiailta vuonna 2014. Tämänkertainen aineisto (2023–2024) kerättiin ensimmäistä kertaa samaan aikaan koko LIITU-tutkimuksen kohderyhmältä eli perusopetusikäisiltä ja toisen asteen opiskelijoilta (7–20-vuotiaat). Myös aineistonkeruun aika oli tällä kertaa pidempi kuin aiemmin. Varsinainen aineistonkeruu toteutettiin loppuvuodesta 2023 vuoden 2024 toukokuun loppuun asti. Aineistoa täydennettiin lisäksi syyslukukaudella 2024 elo-, syys- ja lokakuussa. Aineisto kerättiin sekä sähköisellä kyselyllä että liikemittarilla suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä oppilaitoksissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 21 619 lasta, nuorta ja nuorta aikuista, ja liikemittariaineisto koostuu 2 737 osallistujan liikemittarimittauksista. Tässä raportissa esitellään LIITU 2024 -tutkimuksen tulokset kyselystä ja liikemittauksista koko kohderyhmältä eli 7–20-vuotiailta. Toisen asteen opiskelijoiden osalta raportoidaan vain lukiolaisten tulokset, koska ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden osalta aineisto ei ole edustava. Tarkastelun pääpaino on tässä raportissa erityisesti ikäryhmien välisissä eroissa. Raportin rakenne on pääpiirteittäin sama, kuin edellisissä LIITU-raporteissa. Uutena lisäyksenä tässä raportissa on luku, jossa tarkastellaan liikuntakäyttäytymistä yhdenvertaisuuden ja eriarvoisuuden näkökulmista. Kyselyn perusteella noin kolmasosa (32 %) LIITU-tutkimukseen osallistuneista lapsista, nuorista ja nuorista aikuisista täytti liikkumissuosituksen. Liikkumissuosituksen saavuttavien osuudet vähenivät iän myötä ja osuudet olivat kaikista pienimmät lukiolaisilla. Perusopetusikäisistä 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkumissuosituksen mukaisesti liikkui 37 prosenttia ja lukiolaista 19 prosenttia. Peruskouluikäisillä liikkumissuosituksen mukaan liikkuvien osuuksissa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta edellisiin tutkimusvuosiin, mutta lukiolaisilla liikkumissuosituksen mukaan liikkuvien osuus oli suurempi kuin vuonna 2020. Pojat liikkuivat suosituksen mukaisesti yleisemmin kuin tytöt, ja pojille kertyi myös rasittavaa liikkumista suosituksen mukaan vähintään kolmena päivänä viikossa yleisemmin kuin tytöille. Samansuuntainen ero havaittiin myös lukiolaisilla miehillä ja naisilla. Pojat/miehet vastasivat liikkumisen yleistyneen viimeisen 12 kuukauden aikana yleisemmin kuin tytöt/naiset, kun taas tytöillä/naisilla liikkuminen oli vähentynyt yleisemmin kuin pojilla/miehillä. Omaehtoinen liikkuminen oli selvästi yleisin liikkumismuoto niin lapsilla, nuorilla kuin nuorilla aikuisilla. Urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa, kilpailuissa tai otteluissa liikkui noin puolet vastaajista ja liikunta-alan yritysten järjestämissä liikuntatilaisuuksissa reilu kolmannes. Liikuntapaikoista lapset, nuoret ja nuoret aikuiset käyttivät yleisimmin viikoittain kevyenliikenteenväyliä sekä omaa- tai kaverin pihaa. Myös viikoittainen luonnossa ja metsissä liikkuminen ja sisäsalien ja jäähallien hyödyntäminen oli melko yleistä, ja näin teki vajaa puolet vastaajista. Liikemittarimittausten perusteella havaittiin, että lapset, nuoret ja lukiolaiset viettivät suuren osan valveillaoloajastaan paikallaan, pääasiassa istuen, ja liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä. Kuten kyselyaineistossa, myös liikemittarilla mitatussa aineistossa havaittiin eroa ikäryhmien välillä. Paikallaanolon määrä lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Liikkumisen määrä ja erityisesti reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä oli vähäisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Liikkumisen esteiden havaittiin olevan yleisimmin ulkoisia esteitä, kuten ohjauksen ja paikkojen puute sekä [...]
Näytä enemmänOrganisaatiot ja tekijät
Jyväskylän yliopisto
Laasonen Antti
Villberg Jari
Tynjälä Jorma
Lyyra Nelli
Huotari Pertti
Hämylä Riikka
Palomäki Sanna
Julkaisutyyppi
Julkaisumuoto
Erillisteos
Yleisö
Ammatillinen
Vertaisarvioitu
Ei-vertaisarvioitu
OKM:n julkaisutyyppiluokitus
D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitysJulkaisukanavan tiedot
Kustantaja
Numero
1
ISSN
ISBN
Julkaisufoorumi
Avoin saatavuus
Avoin saatavuus kustantajan palvelussa
Kyllä
Julkaisukanavan avoin saatavuus
Kokonaan avoin julkaisukanava
Rinnakkaistallennettu
Kyllä
Muut tiedot
Tieteenalat
Liikuntatiede; Terveystiede; Kansanterveystiede, ympäristö ja työterveys
Avainsanat
[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object],[object Object]
Julkaisumaa
Suomi
Kustantajan kansainvälisyys
Kotimainen
Kieli
suomi
Kansainvälinen yhteisjulkaisu
Ei
Yhteisjulkaisu yrityksen kanssa
Ei
Julkaisu kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruuseen
Kyllä