Tutkin englanninkielisessä väitöskirjassani mielenterveysongelmiin liittyviä humoristisia internetkuvia eli meemejä. Käsittelen meemien intertekstuaalista huumoria, mielenterveysongelmien kuvauksia sekä näiden yhteyttä mielenterveyttä ympäröiviin diskursseihin. Mielenterveyden ongelmat ovat yleistymässä, joten aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä. Meemit ovat kiinteä osa internetkulttuuria ja jopa valtavirran viestintää, ja niiden avulla välitetään ideologioita ja osallistutaan poliittiseen keskusteluun. Meemien tutkiminen tuo oleellisia näkökantoja kulttuuriseen mielenterveystutkimukseen ja paljastaa yhteiskunnan epäkohtia. Määrittelen meemin Internetissä leviäväksi humoristiseksi kuvaksi, jossa kuvia, tekstejä ja muita intertekstuaalisia viittauksia käytetään uudelleenmerkityksellistämisen (resemiotization, Leppänen et al, 2014:7) prosessissa. Avaan kulttuurisen mielenterveystutkimuksen kenttää ja meemien asemaa internet-viestinnässä sekä termejä, jotka liittyvät mielenterveyteen yhteiskunnallisena ilmiönä ja sitä ympäröivään keskusteluun. Meemejä on tärkeää tutkia useammasta näkökulmasta; kielitieteellisen näkökulman lisäksi otan huomioon intersektionaalisen feminismin teorioita meemeihin liittyen sekä COVID-19 pandemian, ilmastokriisin ja sotien vaikutuksia mielenterveyteen. Analyysi rakentuu kolmen tutkimuskysymyksen ympärille: millaisia mielenterveyden kuvauksia meemeissä tuotetaan, miten kuvaukset osallistuvat mielenterveyteen liittyviin kulttuurisiin ilmiöihin ja millaisiin kielellisiin resursseihin meemien huumori nojautuu. Väitöskirja koostuu neljästä artikkelista, joissa vastaan tutkimuskysymyksiin tarkemmin. Aineisto koostuu mielenterveysaiheisista meemeistä, jotka kerätään kahdelta eri sosiaalisen median alustalta: Imgurista ja Instagramista. Pääasiallinen aineistonkeruu on suoritettu kesällä 2021. Aineiston analyysituokaluna käytän multimodaalista ja kriittistä diskurssianalyysia.

2023