Taloutemme on muuttunut. Silti kapea-alainen vientipuhe toistuu jatkuvasti talouspoliittisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa. Se pyrkii tuottamaan kielenkäytöllä haluamiaan muutoksia materiaaliseen todellisuuteen, vaikuttamaan päätöksentekoon. Samalla talouskeskustelun ja siihen osallistumisen legitimiteetin tilasta käydään voimakasta kamppailua. Teknokraattinen, taloustiedevetoinen suuri kertomus on vallalla, mutta kasvavan kritiikin kohteena. Talouspoliittinen keskustelu on vahvasti narratiivista, mutta kvantitatiivisen ja tilastollisen tulkinnan saturoimaa ja ”poliittinen”, muussa kuin kontekstimielessä puuttuu. Voidaksemme ymmärtää vientipuheilmiön vaikutuksia ja merkityksiä kriittisesti päätöksentekoakin ajatellen, meidän tulee ymmärtää sen juuret, syntyehdot ja pitkän aikavälin vaikutukset. Siksi tutkin ilmiötä historiallisena, tietyissä materiaalisissa olosuhteissa kielellisesti tuotettuina merkityksinä, joiden muutosta ja pysyvyyttä voidaan ymmärtää vain analysoimalla niitä riittävän pitkällä aikavälillä. Suomalainen taloushistoriallinen, yhteiskuntatieteellinen taloustutkimus ja taloustiede ovat seuranneet pääosin kulloinkin vallalla olevia ulkomaankauppateorioita ja sivuuttaneet poliittisen ulottuvuuden puheteot, joilla vaikutetaan todellisuuteen. Vertailen tutkimuksessa julkisen talous- & vientipuheen syntyä ja kehitystä materiaalisella tasolla, ja sen resilienssiä ja suurta näkyvyyttä poliittisena toimintana, diskursiivisella tasolla kielellisenä vaikuttamisena

2020