Tutkimus on osa Nuori Suomi ry:n toteuttamaa lähiliikuntapaikkojen monitahoarviointia. Arviointitietoa kerättiin neljältä eri taholta: lähiliikuntapaikkahankkeiden toteuttajilta (FSD2537), lähiliikuntapaikkojen lähiympäristön lapsilta ja nuorilta (FSD2535) sekä heidän vanhemmiltaan (FSD2536) ja kouluilta (FSD2538), joiden piha-alueet oli kunnostettu asuinalueen lähiliikuntapaikoiksi. Vanhempien kyselyssä kysymykset oli jaoteltu kolmeen aihepiiriin: vapaa-ajan liikunta, lähiliikuntapaikan käyttö sekä lähiliikuntapaikan merkityksen ja toteutuksen arviointi. Useisiin kysymyksiin oli annettu vastaustilaa sekä äidille, että isälle ja oli toivottu kummankin vastauksia. Vapaa-ajan liikuntaa käsittelevissä kysymyksissä selvitettiin vastaajien liikuntatottumuksia. Vanhemmilta kysyttiin kuinka usein he harrastavat vapaa-ajan liikuntaa sekä kuinka monta minuuttia he päivässä keskimäärin kävelevät tai pyöräilevät työ- ja asiointimatkoillaan. Seuraavassa osiossa kysyttiin, ovatko vanhemmat käyneet lähiliikuntapaikalla sekä kenen kanssa ja kuinka usein he yleensä liikkuvat alueella. Lisäksi tiedusteltiin, mitä vastaajat yleisimmin tekevät lähiliikuntapaikalla ja millaisia vaikutuksia lähiliikuntapaikalla on omaan liikunta-aktiivisuuteen. Lopuksi haluttiin selvittää vastaajien tärkeimpiä syitä lähiliikuntapaikan käyttöön sekä syitä, jotka estävät käyttämästä lähiliikuntapaikkaa. Viimeisen osion kysymyksiin toivottiin vanhempien yhteisiä vastauksia. Aluksi esitettiin väittämiä lähiliikuntapaikasta. Näissä selvitettiin muun muassa, saivatko vanhemmat mielestään vaikuttaa riittävästi lähiliikuntapaikan suunnitteluun, onko paikka helposti ja turvallisesti saavutettavissa, onko se vaikuttanut perheen liikuntatottumuksiin sekä minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut lähialueella tapahtuvaan ilkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen. Seuraavaksi kysyttiin, missä asioissa lähiliikuntapaikkahankkeessa on onnistuttu ja mitkä asiat koetaan ongelmallisiksi. Lopuksi vastaajia pyydettiin antamaan kouluarvosana lähiliikuntapaikalle. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat vastaajien osoite, ikä, asumisaika nykyisellä asuinalueella, perheen lapsien määrä, asumismuoto, koulutuksen kesto ja ammatti. Lisäksi taustatietona kysyttiin kuinka suuren esteen vastaajat kokevat taloudellisten kysymysten muodostavan lasten liikunnan harrastamiselle.

2011