Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sukupuolielämää. Vertailtavuuden takia suurin osa kysymyksistä on samoja kuin vuoden 1971 aineistossa (FSD1242), mutta monia teemoja on nyt painotettu enemmän (mm. sukupuolitaudit ja niiden hoito, yksineläjät, homoseksuaalisuus, rinnakkaissuhteet). Aluksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan lapsuudenkotiaan ja siellä sekä koulussa saatua sukupuolikasvatusta. Vastaajien omaa parisuhdetta kartoitettiin lukuisilla kysymyksillä mm. avo- ja avioliittojen määristä, nykyisen kumppanin tapaamisesta, parisuhteen kestosta ja sen onnellisuudesta, sukupuoliasioista keskustelemisen helppoudesta ja sukupuolielämän merkityksestä suhteen onnellisuudelle. Niiden vastaajien, joilla ei tällä hetkellä ole parisuhdetta, elämäntilannetta kartoitettiin myös. Edelleen selvitettiin ystävien määrää, liikuntaharrastuksia, tupakointia ja alkoholinkäyttöä. Terveydentilaa tarkasteltiin mm. kysymällä viime aikoina esiintyneitä oireita (mm. unettomuus, ylirasittuneisuus, huimaus) ja sairauksia tai vammoja (mm. kohonnut verenpaine, diabetes, nivelreuma, ihottuma). Pitkäaikaissairauksien vaikutuksia sukupuolielämälle ja naisten saamia hormonihoitoja selvitettiin myös. Vastaajat arvioivat onnellisuuttaan ja elämäntilannettaan. Rakastumisen helppoudesta ja todellisten rakkaudenkohteiden määrästä esitettiin kysymyksiä. Edelleen kartoitettiin, onko olemassa joku, jota vastaaja tällä hetkellä todella rakastaa tai joka rakastaa häntä. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien sukupuolimoraalia asenneväittämillä, jotka koskivat mm. vapaata moraalia, sukupuoliyhteyden oikeutusta ilman rakkautta, naisen oikeutta tehdä aloite, homoseksuaalien parisuhteen laillistamista, keinohedelmöityksen sallimista yksinäisille naisille, vanhusten seksuaalisuhteita ja avioliitossa tapahtunutta raiskausta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri asioiden (mm. työ, perhe, uskonto) tärkeyttä omassa elämässään. Edelleen kysyttiin työpaikan rakkaussuhteista, ehkäisymenetelmistä ja ei-toivotun raskauden pelosta. Ensisuudelman ja ensimmäisen vakituisen seurustelusuhteen ajankohtaa tiedusteltiin myös. Ensimmäiseen ja viimeisimpään yhdyntään liittyen tiedusteltiin ajankohtaa, nautitun alkoholin määrää, kumppania, ehkäisymenetelmää, aloitteentekijää ja arviota. Lisäksi kysyttiin sukupuolikumppaneiden määrästä, anaaliyhdynnöistä, esileikeistä, yhdyntätiheyden riittävyydestä, sukupuoliyhteyksien miellyttävyydestä, orgasmeista, vakituisen parisuhteen ulkopuolisista sukupuolisuhteista, suu- ja ryhmäseksistä sekä masturbaatiosta. Pornografisen materiaalin käyttöä kartoitettiin. Vastaajien sukupuolista suuntautumista tarkasteltiin useilla kysymyksillä. Edelleen selvitettiin maksullista seksiä ja koettua seksuaalista ahdistelua. Raskauksia, keskenmenoja, abortteja, impotenssia ja emättimen kostumisongelmia tarkasteltiin myös. Lopussa vastaajat arvioivat omia seksuaalisia ominaisuuksiaan sekä sukupuolielämäänsä kokonaisuutena. He nimesivät itselleen parhaiten sopivan elämäntyylin. Sukupuolielämän ongelmiin saatua ammattiapua kartoitettiin ja arvioitiin. Edelleen kysyttiin henkilökohtaisista peloista (mm. aids ja seksuaalinen poikkeavuus), suonensisäisten huumeiden käytöstä ja HIV-testissä käymisestä. Sukupuolitauteja, gynekologisia sairauksia ja sukupuolielimiin kohdistuneita leikkauksia sekä niihin saatua hoitoa tarkasteltiin useissa kysymyksissä. Taustamuuttujia ovat mm. asuinlääni, kuntamuoto, sukupuoli, ikä, koulutus, huoltajan yhteiskuntaluokka, työmarkkina-asema, ammatti, nettotulot, kuuluminen kirkkoon, siviilisääty, lasten lukumäärä sekä puolison ikä, työmarkkina-asema ja ammatti.

2003