Nuorisobarometrin 1995 pääteemoja olivat työttömyys ja työllistyminen. Tutkimuksessa kartoitettiin myös nuorten käsityksiä Suomen kansallisuudesta. Aluksi esitettiin taustakysymyksiä vastaajien koulutuksesta ja senhetkisestä tilanteesta. Niiltä, jotka eivät parhaillaan opiskelleet, kysyttiin, ovatko nämä nykyiseen koulutukseensa tyytyväisiä. Töissäkäyviltä puolestaan kysyttiin vastaavatko heidän nykyiset työtehtävänsä heidän koulutustaan, ja työttömiltä kuinka pitkään nämä ovat olleet työttöminä. Työttömiltä tiedusteltiin myös ovatko nämä kuulleet työttömille nuorille tarkoitetuista kunnallisista työpajoista tai osallistuneet niiden toimintaan. Seuraavaksi esitettiin kaikille vastaajille yhteisiä väittämiä työelämästä ja yhteiskunnasta, ja kysyttiin ovatko vastaajat väittämistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "työttömänä olo ei ole paha asia, jos toimeentulo on turvattu", "työnteossa minulle on tärkeintä työn mielekkyys - ei niinkään sen säännöllisyys", "Suomi tarvitsee itsenäisen ja vahvan puolustuslaitoksen" ja "Suomen tulisi ottaa vastaan nykyistä enemmän pakolaisia". Tutkimuksessa selvitettiin myös mielipiteitä kansallisista ylpeydenaiheista ja suomalaisuudesta. Kysyttiin minkä verran nuorten mielestä suomalaisilla on aihetta tuntea ylpeyttä erilaisista asioista Suomessa (esim. urheilusaavutukset, suomalainen sosiaaliturva, ympäristön suojelu ja suomalaisuus). Kysyttiin myös minkä verran vastaajien mielestä suomalaisuuteen kuuluu erilaisia luonteenominaisuuksia, esimerkiksi itsekkyyttä, kateutta, ahkeruutta tai välinpitämättömyyttä. Vastaajien tulevaisuudensuunnitelmia kartoitettiin kysymällä, aikovatko nämä lähimmän viiden vuoden aikana hakeutua ulkomaille töihin tai opiskelemaan, perustaa oman yrityksen tai mennä ammatilliseen koulutukseen. Kysyttiin myös mihin maahan vastaajat luultavimmin menisivät, jos nämä muuttaisivat pysyvästi ulkomaille työhön tai opiskelemaan. Lopuksi kysyttiin naispuolisilta vastaajilta aikovatko nämä pyrkiä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, kunta ja pääasiallinen toiminta.

2010