Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Aluksi vastaajat kertoivat mielipiteensä useista väittämistä, jotka liittyivät mm. työelämään ja työelämän tasa-arvoon, hyvinvointiin, ympäristöasioihin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, päätöksentekoon, politiikkaan, talouteen, globalisaatioon ja vallankäyttöön. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin luottamusta eri yhteiskunnan toimijoita, kuten eduskuntaa, oikeuslaitosta, poliisia, eri medioita, sosiaaliturvajärjestelmää, koulutusjärjestelmää ja kansalaisjärjestöjä kohtaan. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien näkemyksiä yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta ja eriarvoisuudesta mm. tulonjaon ja terveyden kannalta, ammattiryhmittäin, syntyperän ja etnisyyden suhteen, sukupolvittain, ikäryhmittäin ja alueellisesti. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin kuinka tärkeinä syinä talouden ja työllisyyden kääntymiselle huonompaan suuntaan vastaajat pitivät mm. maailmantalouden sääntelyä, markkinatalousjärjestelmän ylilyöntejä USA:ssa, nykyisen ja aiempien hallitusten tekemiä virheitä, tiedotusvälineiden toimintaa ja markkinajärjestelmää sinänsä. Samoin vastaajat arvioivat talouden ja työllisyyden tilaa tällä hetkellä ja esittivät arvionsa tilanteesta yhden, kahden ja viiden vuoden päästä. Vastaajat ottivat pelkistetysti kantaa siihen, millainen taloustilanne oli heidän mielestään tulossa. Seuraavaksi vastaajat ottivat kantaa Suomen nykyiseen markkinatalouteen. He ottivat kantaa siihen, kuinka paljon Suomessa oli esimerkiksi yrittämisen vapautta, kilpailua, sosiaalisuutta, keinottelua, monopoliasemassa olevia yrityksiä, elinkeinoelämän valtaa, työnteon arvostusta, ammattiliittojen valtaa, kovaa kapitalismia, holhoavaa sosialismia ja kotimaista omistusta. Seuraavaksi vastaajat ilmoittivat tyytyväisyytensä tulotasoonsa, ihmissuhteisiinsa, työhönsä, vaikutusmahdollisuuksiinsa yhteiskunnassa, elämäänsä yleensä, kuntansa hyvinvointipalveluihin ja talouden toimivuuteen arjessa. Lopuksi, ennen taustatietojen keräämistä he ilmaisivat, kuinka myönteisesti he suhtautuivat EU-jäsenyyteen sekä markan korvaamiseen eurolla ja ottivat kantaa siihen oliko EMU-jäsenyydestä ja eurosta ollut haittaa vai hyötyä vuoden 2009 talouskriisin oloissa. Taustakysymyksiä olivat mm. sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, koulutus ja toimiala.

2009