Vuoden 2013 Lapsiuhritutkimuksessa selvitettiin peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten elämäntilannetta sekä väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksia. Tarkasteltavina ovat muun muassa lapsiin kohdistuneet tai lähipiirissä tapahtuneet ryöstöt, varkaudet, uhkaukset, pahoinpitelyt, perheväkivalta, kuritusväkivalta, ikätovereiden keskinäinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta sekä matkapuhelinten ja internetin välityksellä tapahtuva häirintä. Suhteessa aiempiin Lapsiuhritutkimuksiin, uutena teemana ovat ohjattujen harrastusten parissa tapahtuva väkivalta, perheenjäseniin julkisilla paikoilla kohdistuneen väkivallan näkeminen sekä väkivaltakokemuksista kertominen. Tutkimukseen osallistui yli 11 000 lasta ja nuorta ympäri Suomen. Vuoden 2013 tutkimus on toteutettu yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran kanssa. Aluksi vastaajalta kysyttiin tietoja kodista, perherakenteesta, vapaa-ajan vietosta, perhe- ja ystäväsuhteista, terveydentilasta sekä mahdollisista päihteiden käyttöä koskevista kokemuksista. Vastaaja sai lisäksi kertoa harrastuksistaan. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin harrastustoiminnan ohjaajan tai valmentajan aloitteesta mahdollisesti tapahtuneista asiattomuuksista, kuten lyömisestä, uhkailemisesta, seksuaaliseen kanssakäymiseen rohkaisemisesta tai päihteiden tarjoamisesta. Lasten ja nuorten kokemaa rikoksen kohteeksi joutumista kartoitettiin kysymyksillä ryöstöistä, varkauksista, vahingonteoista, pahoinpitelyistä ja niiden yrityksistä sekä laittomista uhkauksista. Kokemuksia kartoitettiin kysymällä muun muassa kuinka monta kertaa vastaaja on joutunut edellä mainittujen tekojen uhriksi ja onko hän näiden tekojen seurauksena loukkaantunut. Lisäksi tiedusteltiin tapahtumapaikkaa sekä tekijän sukupuolta, ikää, kansallista alkuperää ja omaa sekä tekijän päihteiden käyttöä. Ikätovereiden ja sisarusten välisiä väkivaltakokemuksia tarkasteltiin kysymyksillä pahoinpitelyistä sekä henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta. Aiempien kysymysten mukaisesti vastaaja sai määritellä tarkemmin kuka tai ketkä olivat tekijöitä sekä missä teot tapahtuivat. Seuraavaksi kysyttiin kaikkiin viimeisten 12 kuukauden aikana tapahtuneisiin väkivallantekoihin liittyen, kenelle uhri on kertonut vakavimmasta tapahtumasta ja miten kerrottuun on reagoitu. Lisäksi kysyttiin syytä, miksi lapsi on mahdollisesti jättänyt kertomatta tapahtumasta. Seuraavaksi kysyttiin tilanteista, joissa lapsi on nähnyt jonkun toisen joutuvan väkivallan, kuten lyömisen, uhkailun tai hyökkäyksen, uhriksi. Tähän liittyen kysyttiin, onko vastaaja nähnyt 12 viime kuukauden aikana äitiin, isään tai sisarukseen kohdistuvaa väkivaltaa niin kotona kuin julkisella paikalla. Kokemuksista vanhempien ja lapsien välisiin erimielisyyksiin liittyen kysyttiin onko äiti tai isä muun muassa haukkunut, uhannut väkivallalla, tukistanut tai antanut selkäsaunan riitatilanteessa lapsen kanssa. Vastaajan kokemuksia sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä tapahtumahetkellä vähintään viisi vuotta itseä vanhempien ihmisten kanssa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, mitä tapahtui (ehdottelu, hyväily, sukupuolielinten näyttäminen tai niiden kosketteleminen, yhdynnän jäljittely, yhdyntä yms.), kenen kanssa (tuntematon, ystävä, serkku, setä, täti, isä, äiti, veli, sisko jne.), minkä ikäisenä ja kuinka monta kertaa. Vastaajalta kysyttiin myös kuka aloitti seksuaalisen toiminnan. Lisäksi selvitettiin pakottiko, lahjoiko tai käyttikö toinen väkivaltaa saadakseen vastaajan mukaan ja olivatko osapuolet alkoholin vaikutuksen alaisia. Sukupuolista lähentelyä kokeneiden tuntoja kartoitettiin tarkemmin tapauksen sattumishetkeen ja sen jälkeiseen aikaan liittyen. Vastaajalta kysyttiin myös kenelle, jos kenellekään, vastaaja on asiasta kertonut ja miten kerrottuun reagoitiin. Lisäksi yhdeksäsluokkalaisten vastaajien osalta kartoitettiin seksuaalisia kokemuksia, kuten ensisuudelmaa, seurustelusuhteita ja seksiä, ikätovereiden kanssa. Kyselyn loppupuolella kysyttiin internetin ja matkapuhelimen välityksellä tapahtuneesta uhkailusta, seksuaalisesta häirinnästä ja ehdottelusta sekä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joka on alkanut internetissä. Tähän liittyen kysyttiin esimerkiksi onko vastaajalle lähetetty uhkaus- tai häirintäviestejä ja onko vastaaja tavannut henkilöitä, joihin hän on tutustunut internetissä. Lopuksi vastaaja arvioi, miltä kysymyksiin tuntui vastata. Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan luokka-aste, ikä, sukupuoli, syntymämaa, kotikieli sekä äidin ja isän ikäryhmä, syntymämaa, ammatti ja koulutus.

2015