Maaseutubarometri kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Tutkimuksen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on jatkoa Sitran "Maamerkit - maaseudun merkitykset" -ohjelmassa vuosina 2009 ja 2011 toteutetuille maaseutubarometreille. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää Suomen kansalaisten käsityksiä Suomen erilaisista alueista ja tämä osa käsittää Suomen ruotsinkielisen väestön. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin millaisia mielikuvia maaseutu sekä kaupunki heissä herättää. Kysyttiin myös, miten erilaiset alueet vastaavat käsitystä maaseudusta. Haluttiin myös tietää kuinka voimakkaana vastaaja kokee maaseutu/kaupunki -identiteetin. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten erilaiset ympäristöt liittyvät vastaajan elämään ja miten paljon näissä erilaisissa ympäristöissä ja paikoissa vastaaja viettää aikaa. Edelleen tiedusteltiin hyvän elämän elementeistä ja miten tärkeänä vastaajat kokevat tietyt asiat hyvän elämän näkökulmasta ja miten ne toteutuvat omalla kohdallaan. Seuraavaksi tiedusteltiin mitä maaseutu merkitsee vastaajalle tänä päivänä ja mitä maaseutu todennäköisesti tulee merkitsemään 10 vuoden kuluttua. Pyydettiin myös arvioimaan, miten maaseudun merkitys tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tulevaisuudenkuvia maaseudusta ja kysyttiin, mitkä niistä parhaiten vastaisivat toiveita maaseudun tulevaisuudesta ja miten he uskovat asioiden olevan vuonna 2035. Kysyttiin myös ilmastonmuutoksesta ja sen suhteesta maaseutuun ja maaseudun kehityssuuntiin. Lopuksi esitettiin vielä väittämiä ajankohtaisista maaseutuun liittyvistä aiheista. Lisäksi esitettiin maaseutuun liittyviä yrittäjyyttä koskevia väittämiä ja tiedusteltiin, toimiiko vastaaja tai onko hän ryhtymässä yrittäjäksi maaseudulla. Taustamuuttujina olivat muun muassa maakuntatiedot, syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, ammatti/asema, talouden bruttotulot, mitä puoluetta äänestäisi, talouden koko, lasten määrä ja ikä sekä asumismuoto.

2025