World Values Survey 2005: Suomen aineisto kartoittaa monipuolisesti suomalaisten arvomaailmaa, asenteita ja elämäntilannetta. Se koostuu kahdesta osasta: käyntikyselyllä kerätystä aineistosta ja nk. perävaunulomakkeella kysytystä aineistosta. Aineisto sisältää yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä. Haastatellut arvioivat eri elämänalueiden tärkeyttä (mm. perhe, työ, vapaa-aika). Onnellisuutta, tavoitteita, tyytyväisyyttä elämään ja tunnetta mahdollisuudesta vaikuttaa oman elämän kulkuun selvitettiin. Myös vastaajien kuulumista erilaisiin vapaaehtoisjärjestöihin ja -yhteisöihin kartoitettiin. Ennakkoluuloja erilaisin ominaisuuksin varustettuja ihmisryhmiä kohtaan selvitettiin kysymällä, keitä vastaajat eivät haluaisi naapureikseen (mm. eri rotuun kuuluvat, huumeiden väärinkäyttäjät, maahanmuuttajat, homoseksuaalit). Lisäksi arvioitiin yleistä luottamusta tai epäluottamusta ihmisiä kohtaan. Tutkimuksessa esitettiin useita työelämään liittyviä kysymyksiä. Selvitettiin, mitkä asiat olisivat tärkeitä työpaikkaa etsittäessä (mm. hyvät tulot ja työpaikan turvallisuus). Asenteita työhön ja työn tekemiseen tutkittiin väittämien avulla. Lisäksi selvitettiin suhtautumista suomalaisten ja miesten suosimiseen työpaikkoja täytettäessä, kun työtä on niukasti tarjolla. Perhettä, kotia, avioliittoa, lasten hankkimista ja kasvattamista tarkasteltiin useissa kysymyksissä. Lisäksi kartoitettiin mm. uskonnollista käyttäytymistä ja uskomuksia sekä uskonnollisiin yhteisöihin kuulumista. Vastaajien piti arvioida suomalaisen yhteiskunnan tavoitteita ja elämäntavan mahdollisia tulevia muutoksia. He punnitsivat erilaisia maailmanlaajuisia ongelmia ja tavoitteita niiden ratkaisemiseksi. Vastaajien poliittisen osallistumisen muotoja kartoitettiin kysymällä osallistumisesta esim. rauhanomaiseen mielenosoitukseen. Tutkittiin myös luottamusta yhteiskunnan eri instituutioihin sekä pyydettiin arvioimaan erilaisia poliittisia järjestelmiä ja demokratian ominaisuuksia. Poliittista suuntautumista tutkittiin mm. pyytämällä vastaajia asettamaan itsensä vasemmisto-oikeisto -asteikolle ja kysymällä äänestyskäyttäytymisestä. Vielä selvitettiin mm. asennoitumista yksilön vs. julkisen vallan vastuuseen, kilpailuun, tieteeseen, teknologiaan ja tuloeroihin. Suhtautumista eutanasiaan, verovilppiin, lahjusten vastaanottamiseen, suomalaisuuteen, ulkomaanapuun, maahanmuuttoon ja etniseen monimuotoisuuteen kartoitettiin. Myös tietokoneen ja eri tietolähteiden käyttöä selvitettiin. Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin suomalaisten käsityksiä ruotsalaisista. Ensin mitattiin vastaajien tietoja mm. Ruotsin asukasluvusta, pääministereistä, kirjailijoista, säveltäjistä ja urheilijoista sekä sijoittumisesta YK:n sukupuolten välistä tasa-arvoa ja elintasoa mittaavissa maavertailuissa. Kysyttiin myös vastaajien Ruotsin matkoista ja ruotsalaisista tuttavista. Lisäksi selvitettiin vastaajien mielipiteitä mm. Ruotsin ja Suomen välisen kulttuurisen, poliittisen ja taloudellisen yhteistyön riittävyydestä, ruotsalaisista instituutioista sekä ruotsalaisten ominaisuuksista ja minäkuvasta. Lopuksi kartoitettiin vastaajien omaa, heidän läheistensä ja koko Suomen kansan suhtautumista ruotsalaisiin. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, lasten lukumäärä, koulutustaso, pääasiallinen ammatti, asuuko vastaaja vanhempiensa luona vai ei, mahdollisen työttömyyden kesto, asuinmaakunta, kuntaryhmä sekä talouden tuloluokka.

2007