Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten elämäntapoja ja kulutustottumuksia kysymyksin nykyhetkestä sekä myös tulevaisuuden odotuksista. Vastaajien kulutusta ja elämäntapaa tiedusteltiin suhteessa 'keskiarvokuluttajaan' sekä kysyttiin kulutukseen liittyviä asenteita. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin omasta koulutuksesta, omaa sekä puolison ammattia sekä pääasiallisia arjen viettotapoja. Lisäksi elämäntilannetta pyydettiin arvioimaan (esim. ammatillinen ja sosiaalinen asema) sekä myös kulutuksen painottumista kysyttiin lukuisin eri kulutustuottein. Vastaajilta tiedusteltiin mitkä asiat ja kulutushyödykkeet he kokevat välttämättömiksi sekä mitä he ovet tehneet, jos heillä on ollut taloudellisesti tiukkaa. Vastaajien kulutukseen ja elämäntapaan liittyviä asenteita kysyttiin myös väitelausein kuten 'Jokaisen pitäisi säästää pahan päivän varalle'. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä ulkonäön hyödyntämisestä esimerkiksi saadakseen uuden työpaikan sekä käsityksiä omasta sukupolvesta. Myös vastaajien kokemuksia johonkin yhteiskuntaluokkaan tai puolueen ideologiaan kuulumisesta kysyttiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa onnellisuutta sekä terveyttä. Vastaajien toimintaa arkielämässä kysyttiin pyytämällä arvioimaan omaa toimintaa sekä asenteita erilaisissa kuvitteellisissa tilanteissa, jotka liittyivät esimerkiksi perheeseen tai työhön. Lisäksi vastaajien yhteenkuuluvuuden tunnetta kysyttiin suhteessa erilaisiin yhteisöihin (esim. työyhteisö). Myös vastaajien riski-, epävarmuuden sekä turvallisuuden kokemuksia tiedusteltiin. Erilaisista riskitekijöistä kyseltiin niin suhteessa omaan elämään, kuin myös yhteiskuntaan (esim. terrorismi, työttömyys). Lisäksi kysyttiin vastaajien omia, sekä kotitalouden tuloja, menoja, säästöjä ja lainoja. Taustatietoina tutkimuksessa olivat muun muassa sukupuoli, ikä, asuinalue, perhetilanne, kotitalouden koko sekä lasten määrä.

2017