Aineistossa on kartoitettu koululaisten kokemuksia kielitaidosta, koulussa pärjäämisestä ja vuorovaikutuksesta eri kielillä. Aineisto on kerätty osana Child-up-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kokemuksista oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksessa ja kasvatusyhteisöissä sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten toiminnasta. Aineistoa on kerätty Suomessa, Belgiassa, Saksassa, Ruotsissa, Italiassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Aluksi lapsilta kysyttiin, mitä kieliä he käyttävät kotona, luokassa, koulun välitunneilla ja ystävien kanssa. Lapsia pyydettiin arvioimaan omaa paikallisen kielen taitoaan. Lapset, joiden äidinkieli ei ollut paikallinen kieli, kertoivat, saavatko he tarvittaessa apua tai tulkkausta omalle kielelleen luokassa. Lapset vastasivat erilaisiin väittämiin koskien esimerkiksi koulussa viihtymistä, uusien asioiden oppimista, ongelmanratkaisua ja koulutehtävistä selviytymistä. Seuraavaksi lapset kertoivat, kuinka hyvin he ymmärtävät opettajan ohjeita, pystyvätkö he kertomaan omista mielipiteistään avoimesti ja tekevätkö he yhteistyötä luokkatovereidensa kanssa. Edelleen kysyttiin, ovatko lapset kohdanneet erilaisia vaikeita tilanteita, kuten muutto uuteen maahan, uuteen kouluun siirtyminen tai oliko heillä ollut hankaluuksia ilmaista omia mielipiteitään. Jos lapset olivat kohdanneet vaikeuksia, he kertoivat, keneltä he mahdollisesti olivat saaneet tukea tilanteeseen. Lopuksi kysyttiin muun muassa, ovatko lapset läheisiä luokkatovereidensa kanssa, onko heillä ystäviä luokassa ja tulevatko he toimeen opettajan kanssa. Taustatietoina aineistossa on lapsen sukupuoli, ikä, perheen asumismuoto, koulutaso, tieto lapsen ja vanhempien synnyinmaasta, äidinkieli sekä maahanmuuttajataustaisuus.

2022