Aineistossa kartoitettiin ulkosuomalaisten kansallista identiteettiä ja poliittista osallistumista. Tutkimusta ovat rahoittaneet oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeuksien yksikkö, Siirtolaisuusinstituutti ja Tampereen Suomalainen Klubi. Kansallista identiteettiä käsittelevän osion alussa tiedusteltiin ulkomailla asumisen syitä ja yhteyksiä Suomeen. Vastaajat kertoivat, millaiset alueet tai paikat olivat heille tärkeimpiä. Lisäksi he valitsivat erilaisista ryhmistä (ammatti, etninen tausta, kansalaisuus, yms.) itseään parhaiten kuvaavat ryhmät. Seuraavaksi kysyttiin, mitkä asiat ovat tärkeitä, jotta henkilöä voidaan pitää suomalaisena. Suomesta ja suomalaisuudesta tiedusteltiin lisää mielipideväittämien avulla. Kyselyssä kartoitettiin myös perinteisiin, kulttuuriin ja äidinkieleen liittyviä seikkoja. Osion lopussa vastaajat saivat kertoa vapaasti kulttuuristaan, kansallisesta identiteetistään ja mielipiteistään koskien asuinmaan separatistisia liikkeitä. Poliittista osallistumista kartoittavassa osiossa selvitettiin vastaajien kiinnostusta politiikkaan ja poliittisen osallistumisen muotoja erilaisin väittämin. Vastaajilta tiedusteltiin, miten he seuraavat politiikkaa ja kuuluvatko he johonkin järjestöön tai yhdistykseen. Lisäksi kartoitettiin ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, onko heidän äänestysaktiivisuutensa Suomen valtiollisissa vaaleissa muuttunut ulkomaille muuton myötä, kuinka kaukana lähin äänestyspaikka on, mitä puoluetta omat näkemykset edustavat ja onko vastaaja äänestänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana joko Suomen tai asuinmaansa vaaleissa. Lopuksi kysyttiin tärkeimpiä syitä äänestämättä jättämiselle. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, syntymävuosi, Suomen kansalaisuus, äidinkieli, koulutustaso, ammattiasema, siviilisääty, asuinpaikan seutu, asuinmaa ja kuinka kauan vastaaja on asunut ulkomailla.

2021