Tutkimuksessa selvitettiin kuntien talousjohtamisen käytäntöjä. Erillisinä alueina käsiteltiin taloussuunnittelua ja seurantaa sekä kirjanpitoa ja meno-tulo -seurantaa. Tutkimukseen sisältyi myös kysymyksiä kuntakonsernin rakenteesta ja konserniohjauksesta. Kunnan talousarvion laadintaprosessia käsiteltiin kysymällä käytiinkö kunnassa lähetekeskustelu ennen budjetin laadintaohjeiden hyväksymistä ja esittämällä valtuustoseminaarien luonnetta kuvaavia väittämiä. Kysyttiin myös, mistä talousarvion laadintaohjeiden mukaisista laskentaperusteista sovittiin talousarvion valtuustoseminaarissa ja kuinka hyvin lautakunnat ja muut määrärahoista vastaavat pysyivät ehdotuksissaan talousarvion kehyksissä. Määrärahoista kysyttiin miten suuret olivat talousarvion käsittelyssä kunnanhallituksessa tehdyt muutokset kunnanjohtajan tekemään esitykseen nähden ja miten suuret valtuustossa tehdyt muutokset verrattuna kunnanhallituksen budjettiehdotukseen. Kysyttiin sitovien määrärahojen kappalemäärää budjetin eri osissa ja esitettyjen sitovien toiminnallisten tavoitteiden kappalemäärää. Kartoitettiin nettobudjetoinnin käyttöä eri sektoreilla sekä sitä, onko nettobudjetoinnin käytössä tapahtunut muutoksia. Tiedusteltiin, miten on toimittu, jos talousarviovuoden aikana on havaittu, että toiminnan sitovat tavoitteet ja määrärahat eivät ole olleet tasapainossa. Palvelujen laadun seurantaa koskevat kysymykset käsittelivät toimintayksiköiden vuosittain keräämää asiakaspalautetta, kunnassa kehiteltyjä tai käyttöön otettuja palvelusitoumuksia sekä ostopalvelusopimuksissa määriteltyjä laatukriteereitä. Kassabudjetointia koskien kysyttiin onko kunnassa tehty maksuvalmiussuunnitelmaa ja onko maksuvalmiussuunnitelmaa tarkennettu lähimmän kuukauden tai lyhyemmän ajan osalta kassabudjetiksi. Kysyttiin myös tehdäänkö kunnassa 3-vuotiskautta pitempi investointisuunnitelma. Taloutta koskevan informaation saatavuutta kartoitettiin kysymällä, millä tarkkuudella kirjanpidon ja talousarvion toteutumista koskevat raportit ovat saatavilla ja miten monta kertaa vuodessa ja millä tarkkuudella toimielimet saavat talouden toteutumista koskevat raportit. Lisäksi tiedusteltiin miten tärkeää tällainen informaatio on ja onko sitä saatavilla riittävästi. Uuden kirjanpitolain soveltamista ja toteutumista kartoitettiin kysymällä miten tarpeellisena vastaaja piti siirtymistä hallinnollisesta kirjanpidosta kirjanpitolain mukaiseen kirjanpitoon kunnan taloudenhoidon ja johtamisen kannalta. Lisäksi kysyttiin onko kirjanpidon eri osa-alueilla tullut esiin ongelmia tai onko annetuissa virallisissa ohjeissa ollut puutteita. Kysyttiin myös vastaajien käsityksiä kirjanpitouudistuksen jälkeen käyttöön otettujen uusien talouden tilaa kuvaavien tunnuslukujen tarpeellisuudesta. Kuntakonsernista kysyttiin, mitä kuntakonsernilla kunnassa tarkoitetaan, mitkä toimielimet sen muodostavat, kuka on konsernijohtaja ja onko kunnassa nimetty johtoryhmää. Lisäksi kysyttiin onko kunnassa vahvistettu kirjallisesti konserniohjauksen periaatteita ja kuinka hyvin eri yksikköjen toiminta toteuttaa koko kuntakonsernin strategiaa. Kysyttiin kunnan keskushallinnon roolista palvelujen järjestämisessä ja miten hyvin tämä järjestelmä toimii. Tiedusteltiin myös vastaajan näkemystä siitä kuinka suuret ovat konsernista saatavat hyödyt sen mahdollisesti vaatimaan lisätyöhön ja konsernin tuottamiin haittoihin nähden. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, kieli, tutkinto, oppilaitos ja virkanimike.

2009