Tutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden. Aluksi kysyttiin mihin kieliryhmään vastaaja ja hänen lähipiirinsä tunsivat kuuluvansa ja millaiseksi he kokivat kielitaitonsa. Seuraavaksi kartoitettiin ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä ja kysyttiin, minkä kielisiä kouluja vastaajien lapset ovat käyneet. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät TV:n katselua ja Internetin käyttöä. Vastaajilta kysyttiin, mitä TV-kanavia he katsoivat ja kuinka usein. Kysyttiin myös, onko vastaajan taloudessa digiboksi sekä missä määrin he käyttivät sähköpostia ja Internetiä. Vapaa-aikaa ja kulttuuria koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin, kuinka usein vastaajat olivat edellisten 12 kuukauden aikana osallistuneet erilaisiin urheilu-, kulttuuri- tai vapaa-ajan tapahtumiin tai olleet yhdessä ystäviensä tai naapureiden kanssa. Tämän jälkeen siirryttiin käsittelemään politiikkaa ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kysyttiin, kuinka kiinnostuneita vastaajat olivat politiikasta ja olivatko vastaajat edellisten 12 kuukauden aikana osallistuneet poliittisiin tilaisuuksiin, keskustelleet politiikasta tai olleet muuten poliittisesti aktiivisia. Pyydettiin myös asettamaan järjestykseen kolme vastaajille mieluisinta puoluetta. Kysyttiin mielipidettä demokratian toimivuudesta EU:ssa, Suomessa ja asuinkunnassa. Lopuksi useilla kysymyksillä kartoitettiin näkemyksiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.

2018