Kyselyssä kartoitettiin evankelis-luterilaisten seurakuntien tunnettuutta, palveluita sekä niihin liittyviä mielikuvia. Tukimusta on rahoittanut tutkittujen alueiden seurakuntataloudet (seurakunnat ja seurakuntayhtymät) ja Kirkkohallitus, niin, että kaikki maksoivat 1/13 osuuden tutkimuskuluista, paitsi Helsingin seurakuntayhtymä maksoi kaksinkertaisen summan. Kyselyn alussa tutkittavia teemoja selvitettiin muun muassa pyytämällä kuvaamaan seurakuntaa yhdellä adjektiivillä, kysymällä vastaajalle tärkeintä seurakunnallista paikkaa ja esittämällä erilaisia väitteitä, joita vastaajan tuli arvioida. Vastaajilta tiedusteltiin myös tärkeimpiä asioita, joihin seurakuntien tulisi toiminnassaan keskittyä, missä yhteyksissä he ovat törmänneet seurakuntaan viime aikoina ja kuinka usein he osallistuvat seurakunnan toimintaan. Lisäksi kyselyssä selvitettiin vastaajien omaa uskonnollisuutta, muun muassa tiedustelemalla kuinka usein vastaaja rukoilee, onko hän kummi ja millainen käsitys hänellä on kummiudesta. Vastaajilta kysyttiin myös seurakuntien toimintaan osallistumisesta, niiden tiedotuksen saavutettavuudesta sekä erilaisten palveluidensa käytöstä. Eri paikkakuntien paikallisissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa Jouluradion kuuntelusta, kasteesta, vastaajalle tärkeimmistä medioista, missä seurakunta on onnistunut tai epäonnistunut, vastaajan suhteesta kirkkoon ja yleisesti uskonnollisuuteen sekä seurakunnan radio-ohjelmien tunnettuudesta. Taustamuuttujina ovat muun muassa ikäluokka, sukupuoli, asuinkunta, ammattiryhmä sekä kirkkoon ja seurakuntaan kuuluminen.

2020