Kyselyssä selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä juuri ennen tutkimuksen suorittamista käydyissä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Vaalitutkimuskonsortio osallistui tutkimuksen toteuttamiseen. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen vaalitutkimusportaalista. Vastaajalta kysyttiin ensin vaalikoneisiin liittyviä kysymyksiä, muun muassa mitä vaalikoneita hän oli käyttänyt ja montako kertaa sekä päällimmäisiä kokemuksia ja yleistä suhtautumista näihin. Tämän jälkeen vastaajalta tiedusteltiin, mitä eri vaaleihin liittyviä ohjelmia tai mainoksia hän oli seurannut tai nähnyt eri medioissa sekä millaisina hän näki puolueiden vaalikampanjat. Vaalimainontaa tutkittiin edelleen tiedustelemalla, minkä kaikkien puolueiden tai ehdokkaiden mainoksia vastaaja oli nähnyt televisiossa, pitikö hän poliittisia mainoksia hyödyllisinä kannattamalleen puolueelle sekä miten vastaaja suhtautuu poliittiseen tv-mainontaan. Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin liittyen kysyttiin, äänestikö vastaaja, minkä puolueen edustajaa hän äänesti, valitsiko hän ensin puolueen vai ehdokkaan ja mistä lähteistä hän sai tietoa äänestyspäätöksensä tueksi. Lisäksi kysyttiin, mikä oli vastaajalle tärkein asia kun hän meni äänestämään ja kuinka paljon eri syyt ja asiakysymykset vaikuttivat siihen, minkä puolueen ehdokasta hän äänesti. Kysyttiin myös missä vaiheessa vastaaja teki ehdokasvalintansa ja kuinka tärkeitä eri tekijät olivat ehdokkaan valinnassa. Vastaajalta tiedusteltiin myös mielipidettä tiedotusvälineiden suhtautumisesta vaalikampanjaan. Tiedusteltiin myös puolueiden puheenjohtajien esiintymisestä julkisuudessa ja kuka vastaajan mielestä paransi esiintymistään eniten vaalien viime hetkillä. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin mitkä syyt vaikuttivat siihen, etteivät he käyneet äänestämässä. Kysyttiin vielä, mitä vastaaja äänesti vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Lopuksi tiedusteltiin, mikä puolue olisi vastaajalle pakkotilanteessa kaikkein vähiten epämieluisa vaihtoehto. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, koulutus, ammattiryhmä, kuuluminen ammattiyhdistykseen, talouden vuositulot ja maakunta.

2012