Aineistossa käsitellään kielivähemmistöjen identiteettiä ja television katsomista Italiassa, Romaniassa ja Suomessa. Aineistossa kielivähemmistöjä ovat Suomessa asuvat ruotsinkieliset, Italiassa asuvat saksankieliset sekä Romanissa asuvat unkarinkieliset. Kysymyksissä ovat esillä sekä vähemmistökieli että enemmistökieli. Aluksi vastaajalta kysyttiin kotona käytetystä kielestä, vähemmistö- ja enemmistökieltä puhuvien ystävien kanssa käytetystä kielestä sekä arjessa käytetystä kielestä. Vastaajaa pyydettiin lisäksi määrittelemään mitä kieltä hänen ystävänsä pääasiassa puhuvat. Television katseluun liittyen kysyttiin millä kielellä vastaaja katsoo televisiota, minkä kielisiä tekstityksiä hän käyttää, kuinka usein vastaaja katsoo eri ohjelmia eri televisiokanavilta ja paljonko hän katsoo televisiota kokonaisuudessaan. Vastaajalta kysyttiin lisäksi yleisiä näkemyksiä siitä, miksi hän katsoo televisiota vähemmistö- tai enemmistökielellä. Televisioon liittyvien kysymysten jälkeen vastaajalta kysyttiin haluaisiko hän enemmän enemmistökieltä puhuvia ystäviä ja minkälaisia enemmistökieltä puhuvat ihmiset ovat vastaajan kokemuksen mukaan. Vähemmistökieleen ja omaan kielelliseen identiteettiin liittyen kysymyksissä nostettiin esiin muun muassa oman äidinkielen tärkeys, oman kielivähemmistön tilanne asuinvaltion alueella ja yleisesti yhteiskunnassa sekä kielivähemmistön ja -enemmistön väliset suhteet. Kieli-identiteettiin liittyen kysyttiin lisäksi identifioitumisesta kielivähemmistöön ja -enemmistöön, suhtautumisesta vähemmistö- ja enemmistökieliin ja niiden puhujiin sekä koetusta kieliryhmään kuulumisesta. Lopuksi vastaajalle esitettiin kokemukseen ja koettuun tietoon liittyviä kysymyksiä kieliryhmistä sekä vähemmistö- että enemmistökielen osalta. Vastaajalta kysyttiin muun muassa arviota kieliryhmien koosta omalla asuinseudulla, vähemmistö- ja enemmistökielen puhumisesta julkisten palveluiden piirissä, kieliryhmien kulttuurihistoriallisesta ylpeydestä sekä eri kieliryhmien läsnäolosta asuinseudulla nyt ja tulevaisuudessa. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, aluemuuttujat, kuten asuinvaltio ja asuinkunta sekä vanhempien äidinkieli ja koulutus.

2017