Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Koronakriisin alkuvaiheessa toteutetun kyselyn pääteemoina ovat koronavirus, koronaepidemia ja koronapandemia sekä niiden vaikutukset yhteiskuntaan, talouteen, työllisyyteen ja maan henkiseen ilmapiiriin. Muita teemoja ovat luottamus, turvallisuus ja uhkiin varautuminen. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa hallituksen toimia koronavirusepidemian torjumiseksi, politiikkaa, ilmastonmuutosta ja maahanmuuttoa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien työskentelytapoja poikkeusolojen aikana sen jälkeen, kun hallitus ensimmäisen kerran suositteli etätöihin siirtymistä. Kysyttiin myös, kuinka uhkaavana vastaajat pitävät koronavirusepidemiaa oman, läheisten ja suomalaisten terveyden, talouden ja toimeentulon kannalta. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota tulevaisuuden näkymistä ja maailmanlaajuisista kehityskuluista. Edelleen kysyttiin, kuinka suurta luottamusta vastaajat tuntevat yhteiskunnan eri toimijoita kohtaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten tärkeää on elää demokraattisesti hallitussa maassa, miten demokraattisesti Suomea hallitaan tällä hetkellä ja mitä mieltä he olisivat erilaisista poliittisista järjestelmistä Suomen hallintojärjestelmänä. Lisäksi kartoitettiin, kuinka suuriksi tai pieniksi uhkiksi vastaajat kokevat esimerkiksi hybridivaikuttamisen, terrori-iskun, tietovarkauden tai ilmaston lämpenemisen. Lopuksi vastaajat arvioivat, miten viime vuosien pakolaiskriisi Euroopassa on muuttanut heidän omaa suhtautumistaan Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon ja kertoivat, miten he suhtautuvat EU- ja EMU-jäsenyyteen ja euroon. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinmaakunta, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantaja, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka.

2020