Tutkimus kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Sen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on osa Sitran 'Maamerkit - maaseudun merkitykset' -ohjelmaa. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se päättyy vuonna 2012. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää maaseutuasiantuntijoiden käsityksiä Suomen erilaisista alueista. Maaseutuasiantuntijoilta kysyttiin, miten vahvasti maaseutu ja vastaavasti kaupunki tuovat mieleen erilaisia asioita. Kysyttiin myös, minkälainen alue vastaajalle tulee ensiksi mieleen sanasta maaseutu sekä lueteltiin erilaisia alueita ja kysyttiin, miten ne vastaavat mielikuvaa maaseudusta. Haluttiin myös tietää kuinka voimakkaana vastaaja kokee maaseutu/kaupunki -identiteetin ja miten hän uskoo suomalaisten sen kokevan. Lisäksi haluttiin tietoja vastaajan asunnon, vapaa-ajan asunnon ja työpaikan sijainneista ja kysyttiin, millainen olisi vastaajalle mieluisin vakinainen asuinpaikka. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien monipaikkaisuutta selvittämällä liikkumista eri ympäristöissä. Tiedusteltiin, aikooko vastaaja muuttaa lähitulevaisuudessa maaseutumaisempaan tai kaupunkimaisempaan ympäristöön. Lisäksi kysyttiin erilaisten paikkojen merkityksistä ihmisille ja miten tämä ilmenee heidän elämässään. Kysyttiin, mitä maaseutu merkitsee vastaajalle tänä päivänä ja mitä maaseutu todennäköisesti tulee merkitsemään 10 vuoden kuluttua. Kysyttiin myös vastaajan mielipidettä maaseudun muuttumisen merkityksestä koko Suomelle. Vastaajille esitettiin myös tulevaisuudenkuvia maaseudusta ja kysyttiin, mitkä niistä parhaiten vastaisivat toiveita maaseudun tulevaisuudesta ja miten he uskovat asioiden olevan vuonna 2025. Esitettiin myös väittämiä siitä, mitä maaseudulle pitäisi tehdä tulevaisuudessa, mitkä ovat polttavimmat kehittämistarpeet ja mistä voisi karsia. Vastaajilta pyydettiin myös arviota eri alojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittymisestä maaseudulla. Lisäksi esitettiin yrittäjyyden yleistä kehittämistä ja erikseen maaseutuun liittyvää yrittämistä koskevia väittämiä. Taustamuuttujina olivat syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, ammatti/asema, talouden bruttotulot paikkakuntatietoja sekä toimenkuva.

2012