Aineistossa on kartoitettu sosiaalityöntekijöiden kokemuksia työstään lasten ja nuorten kanssa, monikulttuurisuudesta ja vuorovaikutuksesta eri kielillä. Aineisto on kerätty osana Child-up-hanketta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja heidän huoltajiensa kokemuksista oppilaitoksissa, varhaiskasvatuksessa ja kasvatusyhteisöissä sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten toiminnasta. Aineistoa on kerätty Suomessa, Belgiassa, Saksassa, Ruotsissa, Italiassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa. Hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Vastaajilta kysyttiin, mitä kieliä ja kieliresursseja he käyttävät työssään.Vastaajat arvioivat, kuinka suurella osalla heidän asiakkaistaan on esimerkiksi maahanmuuttaja- tai pakolaistaustaa tai muita erityistarpeita. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka hyvin tällaiset asiakkaat saavat tukea. Vastaajat ottivat kantaa siihen, kuinka hyvin he sosiaalityöntekijöinä voivat esimerkiksi vähentää asiakkaiden etnistä stereotypisointia tai lisätä tietoisuutta kulttuurisesta moninaisuudesta. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin he pystyvät tukemaan lasten toimijuutta ja aloitteellisuutta. Sosiaalityöntekijät kertoivat, kuinka tyytyväisiä he ovat muun muassa omaan työtilanteeseensa tai suhteisiin asiakkaisiin, kollegoihin ja asiakkaan muuhun tukiverkkoon. Lopuksi kysyttiin vastaajien mielipiteitä erilaisiin väittämiin, jotka käsittelivät muun muassa kulttuurien sekoittumista. Taustatietoina aineistossa on vastaajan sukupuoli, työkokemus vuosina, koulutustaso, työskentelysektori, tieto vastaajan ja tämän vanhempien synnyinmaasta sekä maahanmuuttajataustaisuus.

2022