Tutkimusaineisto selvittää rangaistuksen ja perustelujen vaikutusta vastavuoroisuuteen luottamuspelissä. Aineisto on kerätty tietokoneella tehtävässä päätöksentekokokeessa, jossa koehenkilöt osallistuivat kolmen pelaajan luottamuspeliin, jossa oli kaksi lähettäjää ja yksi vastaaja. Kokeessa oli kuusi kierrosta, joissa jokaisessa oli kolme vaihetta. Kokeessa jaettiin pisteitä ja niiden perusteella pelaajalla oli mahdollisuus palkintoon: kaksi pistettä vastasi aina yhtä euroa. Kierros, jonka mukaan palkinto maksettiin, arvottiin kokeen päättymisen jälkeen noppaa heittämällä. Lähettäjät tekivät päätökset pisteiden jakamisesta kierroksen ensimmäisessä vaiheessa ja vastaaja toisessa vaiheessa. Ennen kokeen alkua pelaajat jaettiin satunnaisesti neljään eri ryhmään. Punishment (rangaistus) -ryhmässä lähettäjien oli mahdollista rankaista vastaajaa vähentämällä vastaajan pisteitä kierroksen viimeisessä vaiheessa. Justification (perustelu) -ryhmässä vastaajien oli perusteltava toimintansa kierroksen toisessa vaiheessa, ja perustelut näytettiin myös lähettäjille ennen kierroksen kolmatta vaihetta. Punishment and justification (rangaistus ja perustelu) -ryhmässä vastaajien oli perusteltava toimintansa ja lähettäjät pystyivät rankaisemaan vastaajaa nähtyään vastaajan perustelut ennen kolmatta vaihetta. Baseline-ryhmässä koe toteutettiin ilman mahdollisuutta rangaistukseen tai perusteluihin. Kierroksen ensimmäisessä vaiheessa lähettäjät tekivät itsenäisen päätöksen pisteiden lähettämisestä vastaajalle. Kierroksen toisessa vaiheessa vastaajat lähettivät pisteitä takaisin lähettäjille, ja Justification-ryhmään kuuluvat vastaajat kirjoittivat perustelut päätökselleen. Kolmannessa vaiheessa kaikki pelaajat saivat 12 lisäpistettä, ja edellisten vaiheiden päätökset pisteiden jaosta ja mahdolliset perustelut näytettiin kaikille pelaajille. Punishment- ja punishment and justification -ryhmiin kuuluvat lähettäjät pystyivät tässä vaiheessa vähentämään vastaajan pisteitä käyttämällä omia lisäpisteitään. Kokeen jälkeen osallistujat vastasivat kyselyyn. Vastaajilta kysyttiin luottamuksesta ihmisiin ja instituutioihin ja muun muassa millaisten järjestöjen ja vapaaehtoistyön toimintaan on osallistunut ja onko lahjoittanut järjestöille rahaa. Vastaajia pyydettiin kokeen jälkeen vastaamaan myös väitteisiin tunteista ja ihmisten käyttäytymisestä. Lisäksi kysyttiin sosiaalisista suhteista ja uskonnollisuudesta. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä poliittisista aiheista ja vastaajan puoluekantaa. Taustamuuttujina kyselyssä olivat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, asumismuoto ja korkeakouluopintojen aloitusvuosi.

2023