Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tämän vuoden kyselyssä teemoina ovat suomalainen peruskoulujärjestelmä, kuntapalvelut ja niiden tuottaminen, Suomen poliittinen järjestelmä, taloudellinen eriarvoisuus, sosiaaliturva, kansanvalta, Euroopan Unioni (EU), Suomen ulkopolitiikan painotukset, eri väestöryhmien edut ja maahanmuutto. Aluksi vastaajille esitettiin useita väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Väittämät käsittelivät globalisaatiota, koulujärjestelmää, yrittäjyyttä, talouskasvua, Venäjäsuhteita, palkkaeroja, kuntia julkisten palveluiden tuottajina, NATO:a, EU:ta, verotusta, pakolaisten vastaanottamista ja sosiaaliturvaa, erityisesti perustuloa. Seuraavissa kysymyksissä käsiteltiin eri kuntapalveluiden kuten kirjastopalveluiden tai lasten päivähoidon tuottamisvastuita: tulisiko ne yksityistää, hoitaa itse vai yhteistyössä eri tahojen kanssa. Edelleen esitettiin kysymyksiä peruskouluopetuksen sisällöstä ja kunnallispolitiikasta, kuten miten tärkeänä pitää eri oppiaineiden opetusta peruskoulussa ja mitä mieltä on kunnallisverotuksesta sekä pakolaiskriisistä. Seuraavaksi vastaajille esitettiin kysymyksiä demokratiasta, eri hallintojärjestelmien sopivuudesta Suomeen sekä EU-jäsenyydestä ja EU:n tulevaisuudesta. Vastaajalta tiedusteltiin edelleen erityyppisten puolueideologioiden kautta äänestyskäyttäytymistä seuraavissa eduskuntavaaleissa ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaikutuksista mm. maailman turvallisuustilanteeseen. Lisäksi vastaaja arvioi, miten eri vaikuttajilla, kuten kirkolla, perheellä, markkinavoimilla tai medialla on vaikutusvaltaa Suomessa. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, syntymävuosi, asuinmaakunta, kunnan koko, kotitalouden tyyppi- ja koko, koulutus, ammattiryhmä, toimiala, työsuhteen laatu, työaika, asuntotyyppi, kotitalouden tulot, poliittinen suuntautuneisuus, työnantajasektori, kuuluminen ammatilliseen keskusjärjestöön ja subjektiivinen kokemus yhteiskuntaluokasta.

2017