Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Aluksi vastaajat kertoivat mielipiteensä useista väittämistä, jotka liittyivät mm. työelämään ja työelämän tasa-arvoon, hyvinvointiin, ympäristöasioihin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, päätöksentekoon, politiikkaan, talouteen, globalisaatioon ja vallankäyttöön. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin millä tavalla eri aihealueita tulisi painottaa hallituksen toiminnassa. Aihepiirejä olivat mm. työllisyys, verotus, koulutus, terveydenhuolto, ympäristönsuojelu, sosiaaliturva, aluepolitiikka ja tasa-arvo. Lisäksi tiedusteltiin, onko eri yhteiskunnallisilla vaikuttajilla (kuten ammattiyhdistysliikkeellä, kirkolla, markkinavoimilla, poliisilla, medialla ja kansalaisilla) liian paljon, sopivasti vai liian vähän valtaa. Seuraavien kysymysten aihepiiri oli verotus. Vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä mm. siitä, onko verotus Suomessa kaiken kaikkiaan liian ankaraa, ovatko suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut hyvä vastine veroille, pitäisikö Suomen kokonaisverotus alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle, pitäisikö verotuksen painopistettä siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen ja kokevatko vastaajat oman verotuksensa epäoikeudenmukaiseksi. Tämän jälkeen tiedusteltiin vastaajien mielipidettä toivottavimmasta, ei-toivottavimmasta ja todennäköisimmästä hallituspohjasta. Heiltä kysyttiin myös, mitä puoluetta tulevan hallituksen pääministerin tulisi edustaa. Lisäksi haluttiin tietää, miten erilaisten arvojen tulisi painottua suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Arvioitavia periaatteita ja arvoja olivat mm. sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo, valmius rohkeisiin uudistuksiin, kilpailun ja yrittämisen vapaus sekä yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista. Mielipiteitä naisten asemasta työelämässä kartoitettiin usealla väittämällä. Vastaajat kertoivat mielipiteensä mm. siitä, tekevätkö naiset yleensä paremmin harkittuja päätöksiä kuin miehet, ovatko naispoliitikot aivan yhtä kovaluonteisia ja laskelmoivia kuin miestoverinsa, mitä mieltä vastaajat ovat kiintiöistä esimerkiksi yritysten hallinnossa ja onko väärin, ettei nainen vieläkään aina saa samasta työstä samaa palkkaa kuin mies. Lopuksi esitettiin kolme kysymystä liittyen EU-jäsenyyteen, euroon ja EU:n laajentumiseen. Taustakysymyksiä olivat mm. sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, koulutus ja toimiala.

2007