Tutkimuksessa kerätty aineisto käsittelee rinnakkaiselon ja konfliktien dynamiikkaa yhä monimuotoisemmissa kaupungeissa ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Aineisto kerättiin osana EU-rahoitteista projektia "Coexistence and Conflict in the Age of Complexity" (EmergentCommunity) yhdeksässä Euroopan kaupungissa Suomessa, Ranskassa ja Ruotsissa. Aineisto koostuu kahdesta osasta: EmergentCommunityEthno (laadullinen aineisto) ja EmergentCommunityVR (määrällinen ja laadullinen aineisto). Lisäksi tehtiin kirjallisuuskatsaus (Desk research). Lista tutkimushankkeen aikana kerätiystä aineistoista löytyy Zenodosta (https://doi.org/10.5281/zenodo.15108328 ). Tutkimuksen kohdemaat valittiin tarkastelemalla tilastoja, politiikkaraportteja ja saatavilla olevia tietoja väestönmuutoksista ja monimuotoisuudesta, tuloeroista, asuin- ja etnisen segregaation trendeistä eri maissa ja kaupungeissa (kirjallisuuskatsaus). Valitsimme maat ja kaupungit niin, että ne täydentäisivät toisiaan ja että muutokset olisivat havaittavissa kussakin valitussa kontekstissa, vaikka niiden muodot, painotukset ja ilmenemismuodot vaihtelisivat. Tämän laajan taustakatsauksen jälkeen keskityimme kaupunkitasoon, täydentäen saatavilla olevia tilastotietoja uutisartikkeleilla ja raporteilla sekä analyyseillä, jotka liittyvät kaupunkialueisiin ja kehitykseen. Tämä mahdollisti monimuotoisuuden ja eriarvoisuuden taskujen tunnistamisen kussakin kaupungissa. Lopuksi tutkimusnaapurustot valittiin sen perusteella, että niissä oli toteutettu kaupunkikehityshankkeita, niihin oli kohdistettu segregaation vastaisia toimenpiteitä, niiden asukkaiden sosioekonomiset taustat olivat monimuotoisia ja alueilla oli useita eriarvoisuuden ulottuvuuksia (koulutustaso, työllisyysaste, tulotaso). EmergentCommunity-projektin tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä yhteisö tarkoittaa ja miten se muodostuu yhä monimuotoisemmissa yhteiskunnissa, sekä erilaisista arjen konflikteista ja jännitteistä. Projekti tutki empiirisesti yhteiskunnallisten muutosten tuomia konkreettisia haasteita kaupungeille ja rinnakkaiselolle. Tavoitteena oli tunnistaa, miten rauhanomaista rinnakkaiseloa voitaisiin tukea ja väestösuhteita edistää kaupunkien arjessa. Projekti korosti, että yhteisösuhteet ja arjen rinnakkaiselo ovat affektiivisia, sosiaalisia ja tilallisia ilmiöitä, minkä vuoksi hankkeessa sovellettiin laajaa valikoimaa tutkimusmenetelmiä etnografisesta havainnoinnista psykofysiologisiin mittauksiin ja haastatteluihin. Näitä lähestymistapoja tuotiin yhteen virtuaalitodellisuuden kautta hyödyntämällä etnografiaan perustuvia 360°-videoita. Näin projekti loi uutta ymmärrystä arjessa muodostuvista tunteista ja tuotti ainutlaatuista tietoa psykologiseen ja sosiologiseen tutkimukseen tunteista. Tällainen näkökulmien yhdistäminen mahdollisti kriittisen tarkastelun yhteisön käsitteestä sekä niiden käytäntöjen ja tapojen tunnistamisen, joilla yhteisöt muodostuvat monimuotoisten ja eriarvoisten kaupunkien arjessa (katso CORDIS-tietokanta julkista kuvausta, tuloksia ja raportointia varten: https://cordis.europa.eu/project/id/946012). Koko datankeruun ajan tutkimus keskittyi arkeen ja arjen rinnakkaiselon muotoihin, käytäntöihin ja tulkintoihin valittujen naapurustojen julkisissa kaupunkitiloissa. Osallistujia pyydettiin myös jakamaan kokemuksiaan, tulkintojaan ja näkemyksiään yhteiskunnallisesta muutoksesta sekä siitä, miten muutokset ovat näkyvissä heidän omissa naapurustoissaan ja mitä ajatuksia ja tunteita se herättää heissä. Data muodostettiin ei-satunnaisotannalla (itse muodostettu otos). EmergentCommunityEthno (aineisto 1): Osallistujat olivat yli 15-vuotiaita, tutkituilla kaupunkialueilla asuvia tai niiden julkisia tiloja käyttäviä henkilöitä. Suomessa data kerättiin Tampereen Peltolammin ja Multisillan kaupunginosissa, Helsingin Malmilla sekä Hyvinkään Martissa ja Paavolassa. Tampereella osa haastatteluaineistosta (31 haastattelua) kerättiin yhteistyössä EKOS-tutkimusprojektin kanssa (tämä osa datasta on kuvattu ja arkistoitu Tietoarkistossa, https://doi.org/10.60686/t-fsd3816). Toinen osa datasta kerättiin Ruotsissa. Datankeruupaikat siellä olivat Malmön Möllevången ja Nydala, Tukholman Farsta ja Rågsved sekä Eskilstunan Fröslunda ja Årby. Ranskassa data kerättiin Marseillen La Plaine -alueella, Troyes'n La-Chapelle-Saint-Luc, Saint-Andre-Les-Vergers ja Les Chartreux'ssa ja Lyonin Guillotièressä. Aineistokeruussa käytettiin temaattisia haastatteluita, kävelyhaastatteluita ja havainnointia. Aineisto korostaa kokemusten monimuotoisuutta ja erojen ilmenemistä monimuotoisissa kaupunkiympäristöissä osoittamalla, miten ihmiset muodostavat siteitä toisiinsa, naapurustoihinsa ja laajempaan yhteiskuntaan. Osallistujajoukko löydettiin ensin sosiaalisen median ryhmistä (Facebook), alueilla toimivien yhdistysten tiloista, kirjastoista, kahviloista, yhteisötapahtumista ja nuorisokeskuksista. Tämän jälkeen käytettiin lumipallo-otantaa. Lisäksi sovellettiin kohdennettua rekrytointia, jos jokin alueella edustettu väestöryhmä puuttui kokonaan aineistosta. Etnografiset havainnot tehtiin julkisissa tiloissa, yhteisökeskuksissa, kahviloissa, asemilla ja ostoskeskuksissa, jotka valittiin potentiaalisesti kiinnostaviksi paikoiksi olemassa olevan tutkimuksen perusteella. Huomiota kiinnitettiin siihen, miten ihmiset käyttivät näitä paikkoja, ketkä olivat siellä ja ketkä puuttuivat. Lisäksi havainnoitiin ihmisten liikkumista paikoissa ja niiden välillä. Muistiinpanoja tehtiin kohtaamisista, käyttäytymismalleista, yhteistyöstä ja konflikteista. Havainnot tehtiin eri vuorokaudenaikoina, jotta mahdolliset ajalliset muutokset saatiin talteen. Tämä johti rikkaaseen kokoelmaan kenttämuistiinpanoja, luonnoksia, valokuvia ja liikkumiskarttoja. Haastattelurungot ja etnografinen havainnointimatriisi on liitetty osaksi metatietoja. EmergentCommunityVR (aineisto 2): Aineistonkeruu tehtiin Helsingissä, Marseillessa ja Malmössä. Data kerättiin käyttämällä 360°-videoita, jotka perustuivat edellä mainittuun etnografiseen aineistoon, Videot toimivat osallistujia altistavina ärsykkeinä mahdollistaen osallistujien psykofysiologisten reaktioiden mittausten. Kussakin kaupungissa käytetiin kyseisessä kaupungissa kerättyä dataa ja siihen pohjautuvaa videota. Osallistumiskriteerit olivat: täysi-ikäisyys, terveydentila, ei kuulo- tai näkövammaa, asuminen videossa kuvatussa kaupungissa ja paikallisen kielen tuntemus. Videon katselun aikana mitattiin osallistujien fysiologisia reaktioita ja seurattiin heidän silmänliikkeitään. VR-lasien silmänliikeseurantaa käytettiin jäljittämään osallistujien katsekäyttäytymistä. Fysiologisten signaalien osalta keskityttiin sydämen sähköiseen toimintaan (elektrokardiografia, EKG), kasvojen lihasten sähkönjohtavuuteen (elektromyografia, fEMG) ja ihon sähkönjohtavuuteen (galvaninen ihoreaktio, GSR). Fysiologisen datan validioimiseksi luotiin multimodaalinen matriisi, jolla arvioitiin ärsykkeen affektiivista sisältöä virittyneisyyden/valenssin, välttämisen/lähestymisen ja ennakoimattomuuden osalta. Katselun jälkeen osallistujia pyydettiin arvioimaan emotionaalisen kokemuksensa intensiteettiä ja nimeämään videon herättämät emotionaaliset reaktiot kyselylomakkeella, joka toteutettiin Gorilla Experiment Builderilla. Kyselylomake sisälsi myös taustakysymyksiä osallistujan perustiedoista, kuten ikä ja sukupuoli, sekä monimuotoisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviä yhteiskunnallisia muuttuja (kieli, tulot, asuminen, koulutus, poliittinen toiminta, osallistuminen sekä poliittiset asenteet ja sosiaaliset arvot). Mittausten ja kyselylomakkeen täyttämisen jälkeen osallistujia haastateltiin heidän katselukokemuksestaan ja videon herättämistä ajatuksista. Lisäksi heitä pyydettiin jakamaan tietoa päivittäisestä elämästään. Aineiston tarkoitus oli auttaa ymmärtämään emotionaalisten kokemusten muodostumista ja tunteiden merkitystä ja toimintaa yhä monimuotoisempien ja eriarvoisempien kaupunkien arjessa. Osallistumiskutsua jaettiin useissa Facebook-ryhmissä (liittyen esimerkiksi kaupunkikehitykseen, monikulttuurisuuteen, naapurustoon, paikallisiin kansalaisjärjestöihin ja vähemmistöyhteisöihin) ja Instagramissa, sekä lentolehtisten/julisteiden kautta kirjastoissa, paikallisissa yhdistyksissä, ostoskeskuksissa, kahviloissa ja projektin Facebook-sivulla ja Instagram-profiilissa. Marseillen ja Malmön tapauksessa käytettiin paikallisia avustajia kutsun levittämiseen heidän verkostoissaan ja osallistumiskutsujen jakamiseen kadulla. Jokaisessa kaupungissa oli mahdollista, että jo rekisteröityneet osallistujat kutsuivat lisää osallistujia. Tavoitteena oli varmistaa datan edustavuus iän, sukupuolen ja vähemmistöaseman suhteen. Videoiden, kyselylomakkeen ja haastattelurungon sisältö on liitetty osaksi metatietoja. Aineiston kokonaiskoko Aineisto koostuu kirjallisuuskatsauksen datasta, joka sisältää 960 tiedostoa (raportteja, uutisartikkeleita, anonymisoituja sosiaalisen median keskusteluja), yhteensä 4Gb. Dataa käytettiin tutkimuskohteiden tunnistamiseen ja kerätyn datan asettamiseen laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. EmergentCommunityEthno koostuu 142 nauhoitetusta haastattelusta, jotka sisältävät 118 tuntia puhetta ja 2214 sivua litteroitua materiaalia. Haastattelujen lisäksi data sisältää 338 sivua kenttämuistiinpanoja, 1974 valokuvaa/videota ja 63 luonnosta/karttaa. EmergentCommunityVR sisältää kolme etnografiaan perustuvaa 360' videota (kesto noin 7:30 minuuttia/video), jotka toimivat ärsykkeinä fysiologisissa mittauksissa. Fysiologisen datan ja silmänliikeseurantadatan koko on yhteensä 294Gb ja niihin liittyvät kyselyvastaukset noin 30 Mb. Mittausten jälkeen suoritetttin osallistujien haastattelut (197 kpl) yhteensä 200 osallistujan kanssa (116 tuntia puhetta, 2017 sivua litteroitua dataa).

2025