Tapaturman jälkeinen traumaoireilu ja psykososiaalisen tuen riittävyys 2014 - 2015 -aineistossa käsitellään tapaturmissa tai onnettomuuksissa aiheutuneita traumoja ja toipumisessa saatua psykososiaalista tukea. Kysely käsittelee tapaturmatilannetta, aiheutuneita vammoja, trauman oireita ja sosiaalista tukea. Kyselyssä traumaperäisen stressihäiriön tunnistamiseen käytetään IES-R-mittaria (The Impact of Event Scale - Revised). Kyselyn alussa vastaajalta kysytään loukkaantumiseen johtaneesta tilanteesta ja tapahtuman aikaisista tuntemuksista. Vastaajalta kysytään muun muassa saadusta hoidosta, tapaturmapaikasta, tapahtuman aikaisista kipukokemuksista ja tunteista. Vastaaja pystyi kertomaan tarkemmin tapaturmasta avokysymyksen avulla. Häneltä tiedustellaan myös, oliko hän ollut hengenvaarassa tapaturmatilanteessa ja montako kertaa sama kipukokemus on toistunut tapaturman jälkeen. Seuraavaksi kyselyssä on IES-R-mittarin kysymykset, joiden avulla pyritään kartoittamaan tapahtuman aiheuttamia mahdollisia posttraumaattisia stressireaktioita, kuten tapahtumien uudelleen läpikäyntiä, välttämiskäyttäytymistä, emotionaalista turtuneisuutta ja ylivirittäytyneisyyttä. Kysymyksissä tiedustellaan erilaisten oireiden yleisyyttä kuluneen viikon aikana ja niihin vastataan viisiluokkaisella asteikolla: 1 ei lainkaan - 5 erittäin paljon. Lopuksi kyselyssä kartoitetaan ammattilaisilta ja läheisiltä saatua sosiaalista tukea tapaturman jälkeisinä aikoina. Vastaajalta kysytään esimerkiksi saadun tuen ja tiedon riittävyyttä, vertaistukitapahtumiin osallistumisesta, sosiaalista aktiivisuutta ja miten helposti onnettomuuteen liittyvistä asioista on voinut keskustella läheisten ihmisten kanssa. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, pääasiallinen toimenkuva, asumismuoto ja yleinen onnellisuus.

2015