Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten monikkoperheiden hyvinvointia ja taloudellista selviytymistä. Monikkoperheet ovat lapsiperheitä, joissa on yhdet tai useammat monikkolapset (kaksoset, kolmoset...). Kysymykset jakautuivat seuraaviin aihepiireihin: perherakenne ja sen muutokset, työ ja perhe, toimeentulo, parisuhde, vanhemmuus ja perheen arki, arjessa jaksaminen sekä tukiverkostot ja perhepalvelut. Perherakenteeseen ja sen muutoksiin liittyen kysyttiin, keitä perheessä asuu, milloin vastaaja on muuttanut yhteen puolisonsa kanssa, onko vastaaja perheen monikkolasten biologinen vanhempi ja ovatko biologiset vanhemmat eronneet. Lisäksi vastaajia pyydettiin listaamaan kaikkien perheessä asuvien lasten perustiedot (sukupuoli, syntymäaika, onko kyseessä monikkolapsi/identtinen monikkolapsi, syntymäpaino) ja pohtimaan erilaisten väitteiden sopivuutta kunkin lapsen kohdalla. Väitteet liittyivät muun muassa lapsen nukkumiseen, liikkumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Seuraavaksi kysyttiin, monennellako raskausviikolla monikkolapset ovat syntyneet ja onko perhe kohdannut joitakin elämänmuutoksia, kuten lapsen muuton pois kotoa tai perheenjäsenen vakavan sairastumisen. Työ ja perhe -kohdassa tiedusteltiin vastaajan työsuhteen laatua, työaikamuotoa, henkilöstöryhmää sekä monikkolasten syntymään liittyneen poissaolon pituutta. Lisäksi kahdessa kysymyksessä esitettiin väitteitä vastaajan työhyvinvointiin sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyen. Lopuksi selvitettiin minkälaiset yhteiskunta- ja perhepoliittiset asiat helpottaisivat tai olisivat helpottaneet työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Toimeentuloaiheisissa kysymyksissä kartoitettiin perheiden erilaisia tuloja ja luottoja; kysyttiin esimerkiksi omien sekä puolison palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen sekä eläkkeiden suuruuksia. Vastaavasti kysyttiin esimerkiksi asuntolainojen ja kulutusluottojen suuruuksia. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten helppoa tai hankalaa menojen kattaminen tuloilla on, minkälaisiin asioihin perheellä on/olisi varaa ja kuinka paljon perheelle jää ylimääräistä rahaa välttämättömien menojen jälkeen kuukausittain. Tässä aihepiirissä kysyttiin myös minkälaisia lisäkuluja monikkoudesta aiheutuu ja onko taloudellinen tilanne pakottanut perheen jonkinlaisiin ratkaisuihin. Parisuhde-aihepiirissä pyydettiin arvioimaan monikkolasten vaikutusta parisuhteeseen ja kertomaan minkälaiset asiat kuormittavat tai vahvistavat omaa parisuhdetta. Lisäksi selvitettiin syitä parisuhteen erimielisyyksille ja esitettiin parisuhdetta kuvaavia kysymyksiä. Lopuksi kysyttiin vastaajan kokonaistyytyväisyyttä parisuhteeseensa. Vanhemmuuteen ja perheen arkeen liittyen vastaajille esitettiin väittämiä vanhemmuuden kokemuksista sekä vastaajan ja puolison yhteistoiminnasta vanhemmuudessa. Avokysymyksin selvitettiin, mitkä ovat monikkovanhemmuuden parhaita ja haastavimpia asioita sekä miten monikkoperheen arjen nähtäisiin eroavan yksittäin syntyneitä lapsia sisältävästä lapsiperheestä. Lisäksi kysyttiin kotitöiden työnjaosta. Arjessa jaksaminen -osiossa vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he kokevat tuntemuksia, kuten surullisuus, onnellisuus tai aggressiivisuus. Lisäksi arvioitiin stressin määrää, yhteyksiä ja vaikutuksia eri elämänalueisiin. Tässä osiossa kysyttiin myös, mikä monikkolasten ikävaihe on ollut tähän mennessä antoisin ja mikä haastavin. Avokysymyksessä pyydettiin arvioimaan perheen voimavaroja. Tukiverkostot ja perhepalvelut -osio selvitti, minkälaisia verkostoja vastaajilla on käytettävissään esimerkiksi henkilökohtaisista asioista ja ongelmista keskusteluun tai käytännön avun saamiseen. Lisäksi haluttiin tietää, millaisissa asioissa äitiys- ja lastenneuvolasta on haettu apua sekä millaista tukea on tarvittu eniten monikkolasten kussakin ikävaiheessa. Osioon kuuluivat myös kysymykset monikkolasten hoitopaikka- ja koulujärjestelyistä. Lopuksi pyydettiin arviota sosiaalisen verkoston ja yhteiskunnan tuesta kokonaisuutena sekä annettiin mahdollisuus vapaille kommenteille. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, pääasiallinen toiminta, asuinpaikka, asumismuoto sekä tyytyväisyys asunnon kokoon, varusteisiin ja kustannuksiin.

2010