Satakunta 2050 -kansalaiskeskustelussa pyrittiin selvittämään Satakunnan asukkaiden näkemyksiä maakunnan tulevaisuudesta. Aineisto koostuu kansalaiskeskustelun rekrytointikyselystä sekä kansalaiskeskustelun osallistujille suunnatuista ennakko- väli- ja loppukyselyistä. Aineisto on kerätty osana Participation in Long-Term Decision-Making (PALO) -tutkimushanketta, jonka on rahoittanut Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin näkemyksiä erilaisiin Satakuntaa ja sen tulevaisuutta koskeviin väittämiin. Kysyttiin muun muassa maakunnan turvallisuudesta, kulttuurista, sekä ympäristönsuojelusta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä olivat maakunnan kehityksen kannalta tärkeimpiä asioita. Demokratiaan ja päätöksentekoon liittyen kartoitettiin, kuinka paljon erilaisiin yhteiskunnan instituutioihin ja poliittisiin päättäjiin luotettiin, mitkä olivat tärkeitä asioita päätöksenteossa, ja kuinka toimivaksi demokratia Suomessa koettiin. Tulevaisuuteen liittyen vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon päätöksenteossa tulisi huomioida tulevia sukupolvia, ja kuinka paljon vastaajat itse ajattelivat maakunnan tulevaisuutta tulevien sukupolvien näkökulmasta. Kiinnostuneita oltiin myös tunteista, joita Satakunnan tulevaisuuden ajattelu vastaajissa herätti. Lopuksi kansalaiskeskusteluun osallistuneilta kysyttiin keskustelun toimivuudesta ja motiiveista keskusteluun osallistumiseen. Muuttujien nimissä olevat kirjainlyhenteet kertovat, mistä kyselylomakkeesta kysymykset ovat. rs = rekrytointikysely, pre = kansalaiskeskustelun ennakkokysely, post = kansalaiskeskustelun välikysely, end = kansalaiskeskustelun loppukysely. Kyselylomakkeissa samanlaisina toistuvat kysymykset on numeroitu samalla tavalla jokaisessa kyselylomakkeessa. Kansalaiskeskusteluun osallistuneet vastaajat saa eroteltua muista vastaajista esimerkiksi Treatment-muuttujaa käyttäen. Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa ikäryhmä, sukupuoli, asuinkunta, äidinkieli, elämäntilanne, koulutus ja puoluekanta.

2023