Tutkimusaineisto koostuu kahdesta osasta, ensimmäinen on koottu kyselyillä ja toinen päätöksentekolaboratoriossa yhden kierroksen diktaattoripeli-koeasetelmalla. Se kartoittaa prososiaalisuuden, itsekkyyden ja empatian vaikutusta päätöksentekoon. Aineisto on koottu Suomen Akatemian Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa -hankkeessa (Participation in Long-Term Decision-Making, PALO, hankenumero 326662). Ensimmäinen kysely toteutettiin 1-2 viikkoa ennen koetta ja siinä käytettiin kahta empatiaskaalamittaria: Interpersonal Reactivity Index, IRI (Davis 1980) sekä Questionnaire of Cognitive and Affective Empathy, QCAE (Reniers et al 2011). Toinen kysely tehtiin koepäivänä varsinaisen kokeen jälkeen. Siinä mitattiin muun muuassa vastaajien poliittista vasemmisto-oikeisto -orientaatiota, kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin ja institutionaalista luottamusta (esimerkiksi luottamusta tasavallan presidenttiin, eduskuntaan, oikeuslaitokseen ja poliisiin). Diktaattoripeliosio sisältää tietoa pelin kulusta, ryhmistä, rooleista, rahasumman käytöstä ja päätöksentekoon kuluneesta ajasta. Diktaattoripelissä oli neljä asetelmaa (treatment-muuttuja), joilla kartoitetaan, miten erilaiset kannustimet (esimerkiksi tiedot omasta roolista pelissä sekä empatian indusointi, edistäminen) vaikuttavat päätöksentekoon. Diktaattoripeli järjestettiin 12 koepäivän aikana. Koepäivänä osallistujat jaettiin satunnaisesti pareihin. Parin toinen pelaaja arvottiin päätöksentekijäksi ja toinen vastaanottajaksi. Päätöksentekijä sai jakaa tai olla jakamatta kokeen tekijöiltä saamansa rahasumman (16 euroa) haluamallaan tavalla ja toinen pelaaja, vastaanottaja joutui tyytymään siihen, mitä päätöksentekijä hänelle antaa. Koe toteutettiin anonyymisti tietokoneiden välityksellä: osallistujat eivät saaneet tietää, kuka heidän parinsa on. Koehenkilöt saivat kokeesta osallistumispalkkion sekä sen, mitä he diktaattoripelistä ansaitsivat. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, koulutus, äidinkieli ja asuinalue.

2022