Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kunta-alan työntekijöiden työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2001. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai työpaikkakiusaamista. Tämän jälkeen kysyttiin vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön, ylitöistä ja niiden korvaamisesta sekä kiireen, työturvallisuuden, työn rasittavuuden ja tuloksellisuuden lisääntymisestä tai vähenemisestä. Lisäksi kysyttiin kannustuksen ja tuen saamisesta esimieheltä ja työtovereilta. Kysyttiin myös tehdyn työn määrän ja laadun sekä koko työyhteisön tuloksen vaikutuksista palkkauksen tasoon. Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin työpaikan luonnetta ja ominaisuuksia sekä kysyttiin työhön liittyvistä koulutuksista. Vastaajilta myös tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2001) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

2012