Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Teemoina ovat johtajuus, työ, verotus ja turvallisuus. Aluksi esitettiin useita väittämiä työelämästä, yhteiskunnasta, politiikasta ja taloudesta, jotka käsittelivät muiden muassa verotusta, yrittämistä, valtionvelkaa, julkisia palveluita, globaalistumista, ilmastonmuutosta ja maahanmuuttoa. Tulossa olevia eduskuntavaaleja käsittelivät kysymykset tulevan hallituksen toiminnan painotuksista. Lisäksi vastaajat arvioivat miten eri kuvaukset tai ominaisuudet, kuten talouden osaaja, kansan eheyttäjä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahva osaaja, sopivat kuvaamaan mahdollista tulevaa pääministeriä eli Antti Rinnettä, Juha Sipilää, Timo Soinia tai Alexander Stubbia. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin tekijöitä, jotka ovat voineet vaikuttaa Suomen heikkoon päätöksentekokykyyn ja johtajuusvajeeseen. Lueteltuja tekijöitä olivat mm. päättäjien kokemattomuus, puoluekentän hajanaisuus, pääministerin liian heikko asema ja byrokratian liian vahva asema. Vastaajilta kysyttiin verotuksen, verojärjestelmän ja veromuotojen muutostarpeista. He arvioivat työtä ja työelämää koskevien kehitysilmiöiden etenemistä lähivuosina. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä hyvinvointivaltion rahoituksesta. Rahoituksen on sanottu edellyttävän sitä, että Suomessa on jatkossa tehtävä tavalla tai toisella enemmän työtä. Tähän liittyen vastaajilta tiedusteltiin, miten hyvinä tai huonoina he pitäisivät erilaisia keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi kysyttiin suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuudesta, vastaajien käyttämistä terveyspalveluista ja koetusta terveydentilasta. Edelleen tiedusteltiin vastaajien Venäjään liittyviä mielikuvia, kuten hyvä naapuri ja yhteistyökumppani, merkittävä sotilaallinen uhka sekä osa eurooppalaista kulttuuripiiriä. Lopuksi kartoitettiin suhtautumista EU-jäsenyyteen ja mielipiteitä rahayksikön vaihtamisesta markasta euroon. Haluttiin myös tietää, onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, syntymävuosi, asuinmaakunta, asuinkunnan koko, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka.

2015