Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä sekä suhtautumista 2019 käydyissä eduskuntavaaleissa. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin vaalikoneiden käytöstä ennen eduskuntavaaleja. Edelleen kysyttiin, kuinka paljon vastaajat seurasivat vaaliviestintää ja missä määrin vastaajat näkivät vaalimainoksia ennen vaaleja sekä kuinka paljon vaaliviestinnästä ja -mainoksista saatu tieto vaikutti äänestyspäätökseen. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin omaan äänestyspäätökseen vaikuttaneita syitä sekä pyydettiin arvioimaan tekijöitä, jotka johtivat äänestyspäätökseen. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä puheenjohtajien esiintymisestä julkisuudessa sekä sitä, harkitsiko vastaaja vakavissaan jotakin toista ehdokasta tai puoluetta, jota oli päätynyt äänestämään. Myös syitä äänestämättä jättämiselle tiedusteltiin. Seuraavaksi kysyttiin mielipiteitä liittyen keinoihin, joilla julkisen sektorin palvelut voidaan turvata. Tämän jälkeen tiedusteltiin asioista, joiden tulisi painottua uuden hallituksen toiminnassa. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin vielä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden uudistamiseen liittyviä mielipiteitä. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, kotipaikkakunnan tilastollinen kuntaryhmitys, yhteiskuntaluokka, kuuluminen ammattiyhdistykseen, koulutus, talouden bruttovuositulot ja ammatillinen asema.

2024