Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa kansalaisten hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja koskevista mielipiteistä. Vastaajaa pyydettiin aluksi arvioimaan muun muassa taloudellista tilannettaan, asumistilannettaan, ihmissuhteitaan, mahdollisuuttaan saada tarvitsemiaan palveluja ja elämäntilannettaan nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi hänen tuli arvioida Euroopan yhteisön jäsenyyden, ulkomaalaisten määrän lisäyksen ja kansainvälistymisen merkityksiä suomalaisille nyt ja tulevaisuudessa. Edelleen kysyttiin, miten hän liikkuu päivittäisillä asiointimatkoillaan ja minkälaisiksi hän kokee julkisten kulkuvälineiden toimivuuden. Palveluiden käyttöön liittyen kysyttiin millaiseksi vastaaja arvioi erilaisten tahojen (sukulaiset, ystävät, naapurit, vapaaehtoistyöntekijät, järjestöt, seurakunta, kunta, valtio, sosiaali- ja terveysalan yritykset) merkityksen avun tai tuen saamisessa yleensä ja mitä epävirallista tukea hän saa esimerkiksi sukulaisilta, ystäviltä, naapureilta, järjestöiltä tai seurakunnalta. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka usein hän saa tällaista epävirallista apua erilaisiin arkielämän tilanteisiin tai tarjoaa apua itse. Julkisten palvelujen nykyistä tilaa kartoitettiin esittämällä vastaajalle luettelo erilaisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä työhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen palveluista ja pyytämällä häntä ensin kertomaan onko käyttänyt näitä palveluja ja sitten arvioimaan palvelun toimivuutta. Lisäksi kysyttiin vastaavalla tavalla vastaajan mielipidettä erilaisten yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (kuten apteekit, lääkäri-, kodinhoito-, päivähoito- ja päihdehuoltopalvelut) toimivuudesta. Hyvinvointipalvelujen tulevaisuuteen liittyen vastaajalta kysyttiin, mitä mieltä hän on sosiaalipalveluiden yksityistämisestä, olisiko hyvinvointipalvelut kustannettava verovaroin vai asiakasmaksuin, kuinka tarpeellisena hän pitäisi ns. yhteispalvelutoimiston perustamista omalle asuinalueelleen ja millaiseksi hän arvioi sosiaali-, terveys-, työhallinnon ja Kelan palveluiden saatavuuden ja laadun tulevaisuudessa kehittyvän. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, koulutus, työmarkkinatilanne, kotitalouden aikuisten ja lasten lukumäärä, asumismuoto, muuttosuunnitelmat, asuinkunta, asuinalue ja nykyisen asunnon etäisyys lähimmästä naapurista, kaupasta, pankista, postista ja terveyskeskuksesta.

2004