Tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien näkemyksiä maan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan hoidosta sekä sotilaallisesta liittoutumisesta. Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen liittyen pohdittiin muun muassa Viron, Latvian ja Liettuan Nato-jäsenyyden, Turkin mahdollisen EU-jäsenyyden sekä Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden vaikutuksia. Lisäksi kysyttiin, pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi. Haastateltujen suhtautumista Suomen ja Naton yhteistyöhön (rauhankumppanuus, kriisinhallintaoperaatiot sekä aseistuksen ja johtojärjestelmien yhteensovittaminen) punnittiin. Vastaajat arvioivat, onko EU:lla joissakin olosuhteissa oikeus puuttua sotilaallisesti unioniin kuulumattoman maan tilanteeseen - ja kenen valtuutuksella. Edelleen selvitettiin mielipiteitä mm. puolustusvoimille myönnettävistä varoista, Suomen osallistumisesta EU:n ns. nopean toiminnan joukkojen muodostamiseen, vapaaehtoisuuteen perustuvasta varusmiespalveluksesta sekä varuskuntien säilyttämisestä ja lakkauttamisesta. Tulevaisuuden huolenaiheita ja uhkia selvitettiin. Ensin kysyttiin eniten huolta aiheuttavia tekijöitä (esim. Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti, ilmastonmuutos, kansainvälinen terrorismi, järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus ja tarttuvien tautien leviäminen). Seuraavaksi tiedusteltiin, millaisiin uhkiin Suomessa on lähimmän kymmenen vuoden aikana ensisijaisesti varauduttava. Haastattelun lopuksi kysyttiin Euroopan unionin jäsenyyden vaikutuksista ja luottamuksesta EU:n tulevaisuuteen. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina- ja ammattiasema, koulutus, asuinlääni, talouden tuloluokka sekä Internetin käyttö.

2005