Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Teemoina ovat suomalaisten yritysten kilpailukyky, talouskasvu ja poliittisen järjestelmän tila. Aluksi esitettiin useita väittämiä työelämästä, yhteiskunnasta, politiikasta ja taloudesta, jotka käsittelivät muiden muassa työllisyyttä, yrittämistä, vapaata kilpailua, tasa-arvoa, julkisia palveluita, globaalistumista, tuloveroa, ilmastonmuutosta, luonnonsuojelua ja maahanmuuttoa. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin tekijöitä, jotka ovat voineet vaikuttaa suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikkenemiseen viime vuosina. Lueteltuja tekijöitä olivat mm. innovatiivisuuden puute, liian korkeat työvoiman sivukulut, valtion tukitoimien vähäisyys, huono työilmapiiri, liian kireä verotus ja liian tiukat ympäristömääräykset. Vastaajilta kysyttiin missä määrin he voisivat hyväksyä eri toimenpiteitä, jotta Suomi palaisi talouskasvun uralle. Toimenpiteinä mainittiin esimerkiksi eläkeiän alarajan nostaminen, yritysten tuloveron ja ansiotuloveron keventäminen, tutkimuksen rahoituksen kasvattaminen, työttömyysturvan ehtojen tiukentaminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen. Lisäksi kysyttiin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Lopuksi tiedusteltiin suhtautumista EU-jäsenyyteen ja mielipiteitä rahayksikön vaihtamisesta markasta euroon. Haluttiin myös tietää, onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, syntymävuosi, asuinmaakunta, asuinkunnan koko, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka.

2013