Tutkimuksessa vastaajina olivat sosiaalitoimien, Kansaneläkelaitoksien paikallistoimistojen, työvoimatoimistojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä toiminta-alueen kuntien sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta sekä arviota mahdollisuudesta turvata palvelut nykyisillä voimavaroilla. Lisäksi kartoitettiin henkilöstömäärän muutoksia ja palvelujen mahdollista priorisointia. Vastaajilta pyydettiin arviota asiakkaiden hyvinvoinnista sekä eri väestöryhmien, kuten uusperheiden ja työttömien, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden muutoksista. Heitä pyydettiin myös arvioimaan taloudellisten etuuksien (esim. sairauspäiväraha, toimeentulotuki) riittävyyttä käyttäjän kannalta. Vastaajilta kysyttiin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kelan palveluiden, työhallinnon palveluiden ja yksityisten palveluiden tarjonnan muutoksista ja toimivuudesta. Lisäksi heiltä kysyttiin eri tahojen (esim. perhe, järjestöt, kunta) merkityksestä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden vaikutusta toiminta-alueen tulevaisuuteen (esim. kansainvälistyminen) sekä organisaation toimintatapojen kehittämiseen (esim. asiakkuuden uudelleen määrittely, palvelujen keskittäminen). Heiltä kysyttiin myös alueellisen sosiaalipoliittisen kehityssuunnitelman tarpeellisuudesta sekä EU-jäsenyyden vaikutuksesta asiakkaiden hyvinvointiin. Lopuksi kartoitettiin vastaajien tunnelmia ja mielialoja vastaushetkellä vallitsevasta tilanteesta. Järjestöjen vastaajilta kysyttiin lisäksi mm. onko järjestöllä henkilö- ja yhteisöjäseniä sekä järjestön toimintamuotojen muutoksista. Aineistossa on taustamuuttujina kaksi aluemuuttujaa.

2002