Aineistossa on haastateltu Viron aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten kanssa. Haastatteluissa käsitellään organisaatioiden nuorille aikuisille suunnattujen koulutusohjelmien tai muun toiminnan sisältöjä, pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja, elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Haastattelut ovat viroksi. Aineisto on kuuden haastattelun otos Virossa kerätyistä haastatteluista, ja se on kerätty osana Euroopan laajuista EduMAP-hankketta (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). Tietoarkistosta on saatavilla myös yhdeksässä muussa maassa kerätyt vastaavat osa-aineistot omilla kielillään (Suomi, Turkki, Espanja, Romania, Latvia, Unkari, Kreikka, Saksa ja Yhdistynyt Kuningaskunta). Hanke on rahoitettu EU-komission Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (hankenumero: 693388). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten nuorten parissa henkilö työskentelee. Keskustelut käsittelivät työtä ohjaavia perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja aktiivisen kansalaisuuden käsitettä. Organisaation toimintaan liittyen tiedusteltiin mm. koulutusohjelmien suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja kaikista toimivimmiksi osoittautuneista toimintatavoista. Osana haastattelun aiheita kartoitettiin useassa kohtaa sukupuoleen liittyviä kysymyksiä kuten, miten mahdolliset sukupuolten väliset erot otetaan organisaation opetuksessa huomioon. Edemmällä haastatteluja käsiteltiin yksityiskohtaisemmin organisaation aikuiskoulutuksessa käytettäviä pedagogisia lähestymistapoja, kuten oppimis- ja opetusmetodeja, oppituntien sisältöjä, opetusprosessia ja oppilaiden palautteenantomahdollisuutta. Haastateltavalta tiedusteltiin lisäksi, mitä ominaisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevällä koulutusalan ammattilaisella tulisi olla ja mitä koulutustarpeita niihin liittyy. Haastattelun lopussa keskustelut keskittyivät suunnitelmien ja koulutusohjelmien vaikutustenarviointiin ja niitä tarkasteltiin sosioekonomisesta, sosiokulttuurisesta sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja valveutumisen näkökulmista. Edelleen tarkasteltiin koulutusohjelmien oppilasmääriä ja toiminnan kehitysehdotuksia. Loput haastattelukysymykset käsittelivät yhteistyötä ja verkostoitumista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päättäjien ja virkamiesten haastattelurungot erosivat koulutushenkilöstön haastatteluista niin, että päättäjien kohdalla keskityttiin enemmän organisaation toimintaan valtakunnallisen vaikuttamisen tasolla, kuten lainsäädännön kehittämiseen ja toimenpanoon. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin mm. eri asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödyntämistä päätöksenteossa, nykyisen koulutuspolitiikan saavutuksia ja merkittävimpiä ongelmia, joihin tulisi nuorten kohdalla puuttua. Haastatteluiden taustatietoina ovat haastattelun tapausnumero ja vastaajan työskentelysektori. Yksi haastatteluista on ryhmähaastattelu. Haastattelurunko ja esite tutkittavalle ovat saatavilla vain englanniksi, vaikka haastattelukysymykset on haastatteluissa esitetty haastattelukielellä.

2019