Tutkimuksessa otettiin selvää suomalaisten elämäntyylistä, ajankäytöstä ja harrastuksista. Vastaajilta kysyttiin luontoon ja liikuntaan liittyvistä harrastuksista, musiikkimieltymyksistä, eri kirjallisuudenlajien lukemisesta sekä lomamatkustelusta. Vastaajien ruokailutottumuksia selvitettiin kysymällä mm. makutottumuksista, ruoan terveellisyydestä ja lämpimien aterioiden määrästä. Tutkimuksessa selvitettiin myös erilaisten palvelujen, kuten kosmetologin, parturin/kampaajan ja kuntosalin, käyttöä. Tutkimuksessa kartoitettiin erilaisten asioiden merkittävyyttä vastaajien elämässä. Näitä asioita olivat esimerkiksi työ, perhe, terveys, itsensä kehittäminen, ystävyyssuhteet, elintaso, uskonto ja sukupuolielämä. Lisäksi selvitettiin erilaisten harrastusten ja elämänpiirien merkitystä. Vastaajien arvoja tutkittiin myös selvittämällä millaisia ominaisuuksia he ihmisissä arvostavat. Vastaajien terveydentilasta tiedusteltiin kysymällä sairauksista, loukkaantumisista ja kunnosta. Työn luonnetta ja olosuhteita selvitettiin kysymällä mm. työn rutiininomaisuudesta sekä työhön liittyvistä epävarmuustekijöistä. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet ns. pimeitä töitä. Seksiin liittyvistä asioista selvitettiin mm. erilaisten seksivideoiden ja -lehtien käyttöä. Mielipiteitä poliisin toiminnasta tiedusteltiin kysymällä, mitä mieltä vastaajat ovat siitä, että poliisien toimintavaltuuksia lisättäisiin yksityisyydensuojan piirissä. Päihteiden käytöstä kysyttiin vastaajien nauttimien alkoholijuomien laatua, käyttömäärää ja useutta. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka usein vastaajat käyvät ravintolassa, pubissa tai diskossa. Myös rauhoittavien lääkkeiden, huumeiden sekä tupakan käytöstä kysyttiin. Vastaajilta kysyttiin, että ovatko he tilanneet tavaraa TV-ostokanavien, postimyynnin tai internetin kautta. Lisäksi selvitettiin vastaajien perheiden viihde-elektroniikkalaitteiden määrää ja missä laitteet sijaitsevat kotona. Edelleen selvitettiin tiedotusvälineiden ja viihdykkeiden käyttöä ja määrää. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien mielipiteitä siitä, mihin sosiaalipalveluihin verorahoja pitäisi käyttää ja mikä sosiaaliturvan taso on. Poliittisesta käyttäytymisestä selvitettiin, mitä puoluetta vastaajat äänestäisivät seuraavissa vaaleissa ja mitä he äänestivät EU-kansanäänestyksessä. Lopuksi otettiin selvää vastaajien autosta ja siihen liitetyistä merkityksistä ja käsityksistä. Taustamuuttujia olivat mm. vastaajien työmarkkina-asema, ammatti, ikä, sukupuoli, lääni, siviilisääty, koulutus sekä puolison työmarkkina-asema ja ammatti.

2003