Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Sosiaalibarometri oli tarkoitus harventaa joka toinen vuosi toteutettavaksi, mutta Kelan aloitteesta sovittiin, että barometrissa seurataan kolmena peräkkäisenä vuonna toimeentulotuen Kela-siirtoa. Tämän vuoksi laajemman Sosiaalibarometrin välivuosina ilmestyy Sosiaalibarometrin erityiskatsaus, joista vuoden 2016 sosiaalibarometri on ensimmäinen. Kyselyssä vastaajina ovat Manner-Suomen kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat, Kelan toimeentulotuen kannalta oleelliset vastaajat sekä aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen sosiaalityöntekijät. Tutkimusta ovat rahoittaneet Kela ja Raha-automaattiyhdistys. Aluksi kyselyssä tarkasteltiin toimeentulotuen Kela-siirtoa ja perusturvan kehittämistä. Näihin kysymyksiin vastasivat kaikki kolme vastaajaryhmää. Ensin vastaajilta kysyttiin, pitivätkö he päätöstä perustoimeentulotuen myöntämisen ja maksamisen siirtymistä Kelaan oikeana. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan Kela-siirrosta aiheutuvien seurauksien todennäköisyyttä ja heiltä kysyttiin, mitä mieltä he olivat erilaisista Kela-siirron toimeenpanoa koskevista väittämistä. Lisäksi tiedusteltiin sosiaalihuollon ja Kelan välisen yhteistyön sujuvuutta. Näkemyksiä perusturvasta tiedusteltiin kysymällä, millaisena sen taso nähtiin aineistonkeruuhetkellä ja miten perusturvaa tulisi vastaajien mielestä kehittää. Lopuksi kyselyssä käsiteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jota koskeviin kysymyksiin vastasivat vain sosiaali- ja terveysjohtajat. Heitä pyydettiin arvioimaan sote-uudistusta kokonaisuutena sekä uudistuksen onnistumista ja tärkeitä tekijöitä onnistumisen taustalla. Lisäksi kysyttiin keinoja kustannusten hillitsemiseen pitkällä aikavälillä ja valinnanvapauden lisäämisen vaikutuksia. Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa vastaajan koulutustausta, tehtävänimike, ammattikelpoisuus, työsuhteen kesto, suuralue, luokiteltu asukasluku ja tilastollinen kuntaryhmittely.

2018