Diakoniabarometrit kartoittavat diakoniatyöntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia työstään. Aineistossa käsitellään diakoniatyön osa-alueita, painopisteitä ja yhteistyösuhteita seurakunnissa, diakoniatyön sisällön määrittelyä, diakoniatyöntekijöiden viihtymistä työssä sekä koulutusta ja oppilaitostyötä. Diakoniatyön osa-alueisiin ja painopisteiden muutoksiin liittyen vastaajilta kysyttiin, missä määrin erilaiset tehtävät, kuten perhetyö, oppilaitostyö, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, yhteistyö sosiaalitoimen kanssa, työpaikkatyö ja vanhustyö kuuluivat seurakunnan diakoniatyöhön. Työntekijöitä pyydettiin myös kertomaan, mihin diakoniatyön osa-alueeseen kohdistuu eniten lisäämistarvetta sekä miten köyhyys ja väestön ikääntyminen näkyvät työssä. Diakoniatyön yhteistyösuhteisiin liittyen kysyttiin onnistumisen kokemuksista ja ongelmakohdista yhteistyössä. Diakonian sisällöllisiin rajauksiin ja diakoniatyöhön liittyen työntekijöiltä tiedusteltiin työn sisältöä määrittäviä tahoja, työnkuvauksen olemassaoloa, lähiesimieheltä saatua tukea ja työssä viihtymistä. Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan, miten paljon eri diakoniatyön ulottuvuudet, kuten ihmisten kokonaisvaltaaminen kohtaaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, painottuivat työssä. Vaihtuvissa teemakysymyksissä kartoitettiin koulutukseen, oppilaitostyöhön ja vapaaehtoistoimintaan liittyviä seikkoja. Diakoniatyöntekijöiltä kysyttiin, toivoivatko he täydennyskoulutusta jollekin työnsä osa-alueelle, minkä oppilaitosten kanssa he tekivät yhteistyötä ja mitä yhteistyö koulujen kanssa piti sisällään. Taustamuuttujina aineistossa ovat työskentelyhiippakunta, työskentelykunnan asukasmäärä, työskentelyseurakunnan jäsenmäärä, syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, työskentelyvuosien määrä diakoniatyössä, työn vaativuusryhmä ja esimiesasemassa toimiminen.

2016