Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat kohonneet energiakustannukset ja energiantuotanto, Suomen julkinen talous, kuluttajahintojen nousu sekä ilmastonmuutos ja ilmastoteot. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa ilmastonmuutosta ja luonnonsuojelua, politiikkaa, sotilaallista liittoutumista, energiakriisiä ja taloutta. Seuraavaksi tiedusteltiin tarkemmin, kuinka uhkaavana vastaajat pitävät kohonneita energian hintoja talouden ja toimeentulon kannalta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin miten ongelmallisina he näkevät mahdolliset sähkön säännöstelyn takia aiheutuneet sähkökatkot. Edelleen tiedusteltiin toimia, joita vastaajat ovat valmiita tekemään sopeutuakseen kalliimpaan energiaan sekä ajatuksia energiantuotannosta. Tämän jälkeen tiedusteltiin Suomen julkisen talouden kehityksestä sekä talouden vakauttamisen toimenpiteistä kuluttajahintojen nousun vuoksi. Julkiseen talouteen ja sektoriin liittyen tiedusteltiin myös vastaajien ajatuksia toimista sekä mahdollisista menoleikkauksista, joilla julkista taloutta voidaan tasapainottaa. Lopuksi kysyttiin vielä vastaajien ajatuksia siitä, miten kansalaiset voivat toimia ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi ja siitä miten mahdollisena vastaajat pitävät toimien toteuttamista omassa elämässään. Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä ajatuksia Suomen Nato- ja EU-jäsenyydestä sekä siitä miten houkuttelevana investointien kohdemaana Suomi nähdään. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.

2023