Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kansainväliset tutkinto-opiskelijat kokevat integroituneensa akateemiseen yhteisöön ja toisaalta suomalaiseen yhteiskuntaan, sekä pohtia integraatioon vaikuttavia tekijöitä. Kysely rakentui kuudesta osiosta, joiden teemat olivat taustatiedot, Suomeen muuttaminen, akateeminen integraatio, sosiaalinen integraatio, asuminen, toimeentulo ja terveys sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Suomeen muuttamiseen liittyen kysyttiin, oliko yliopisto-opiskelu ollut vastaajien ensisijainen syy muuttaa Suomeen. Vastauksesta riippuen kartoitettiin erilaisten tekijöiden tärkeyttä päätöksessä tulla opiskelemaan Suomessa. Lisäksi tiedusteltiin, olivatko vastaajat käyneet ennen Suomessa ja jos olivat, niin miksi. Vastaajille esitettiin lista erilaisista instituutioista (esim. verovirasto ja Kela) ja kysyttiin, kuinka helppoa asioiminen näiden kanssa oli ollut. Heiltä tiedusteltiin myös heidän valitsemansa yliopiston hakeutumisen syistä sekä opiskelumahdollisuuksiin Suomessa liittyvän tiedonsaannin lähteistä, määrästä ja täsmällisyydestä. Seuraavassa osiossa, akateeminen integraatio, kysyttiin ensin, ovatko vastaajat tyytyväisiä opintojensa etenemiseen ja tärkeimpiä syitä mahdollisiin etenemisongelmiin. Heiltä tiedusteltiin tyytyväisyyttä opintoihin liittyviin asioihin sekä yliopiston ja ylioppilaskunnan tarjoamiin palveluihin. Lisäksi kysyttiin tärkeimpiä ohjauksen, avun tai tuen lähteitä opintoihin liittyvissä asioissa. Erikseen kartoitettiin vielä tuutorointiin osallistumista ja syitä mahdolliseen osallistumattomuuteen. Tiedusteltiin myös, ovatko vastaajat kokeneet tulleensa jätetyiksi ulkopuolelle akateemisesta yhteisöstä siksi, että ovat ulkomaalaisia. Sosiaaliseen integraatioon liittyen kartoitettiin vastaajien osallistumista opiskelijajärjestöjen organisoimaan toimintaan. Vastaajilta kysyttiin osallistumisesta kansainvälisille opiskelijoille suunnattuun toimintaan, kaikille opiskelijoille suunnattuun toimintaan sekä toiminnan organisointiin. Myös osallistumisen motiiveja sekä mahdollisia syitä sille, miksi opiskelija ei osallistu, pyrittiin selvittämään. Vastaajia pyydettiin mainitsemaan ne tahot, joiden kanssa he olivat aktiivisimmin sosiaalisessa kanssakäymisessä sekä arvioimaan sosiaalisten kontaktien riittävyyttä. Edelleen kysyttiin, ovatko vastaajat kokeneet tulleensa jätetyiksi ulkopuolelle muualla kuin akateemisessa yhteisössä siksi, että ovat ulkomaalaisia. Toimeentulon kartoittamiseksi vastaajilta kysyttiin tärkeimpiä rahanlähteitä, kuukausittaisia nettotuloja sekä tyytyväisyyttä käytettävissä oleviin tuloihin. Tämän jälkeen tiedusteltiin asumismuotoa, asunnon löytämisessä apuna ollutta kanavaa sekä mahdollisia vaikeuksia sopivan asunnon löytämisessä. Työssä käyntiin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet Suomessa töitä, sekä pyydettiin arvioimaan omia vahvuuksia ja heikkouksia työmarkkinoilla. Lisäksi kartoitettiin erilaisten terveyspalveluiden käyttöä. Lopuksi tiedusteltiin vielä vastaajien tulevaisuudensuunnitelmista, erityisesti Suomeen jäämisestä, ja pyydettiin kokonaisarviota suomalaisen korkeakoulutuksen tasosta. Taustamuuttujina aineistossa on mm. ikä, sukupuoli, siviilisääty, tieteenala sekä aikaisemmat korkeakouluopinnot. Lisäksi vastaajilta kysyttiin opiskelukielestä, suomen ja ruotsin kielitaidosta sekä pääasiallisista keinoista, joiden avulla he ovat suomea oppineet.

2009