Nuorisobarometrin 2017 pääteemoja olivat osaaminen ja koulutus. Tutkimuksessa kartoitettiin myös nuorten kokemuksia oppimisesta koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä, kuten vapaa-ajalla, harrastuksissa, nuorisotyössä ja työelämässä. Nuorten ajatuksia oppimisesta ja osaamisesta selvitettiin erilaisten väittämien avulla, kuten "Laaja yleissivistys on itsessään arvokasta". Myös kouluun ja koulutukseen liittyviä asenteita arvioitiin erilaisten väittämien, kuten "Koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia", avulla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon he kokevat oppineensa taitoja kuten yleissivistys, suvaitsevaisuus, päätöksentekokyky, sosiaaliset taidot, mediataidot sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot niin kouluelämässä, kuin myös koulun ulkopuolella. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeänä he pitävät näitä samoja taitoja elämässä pärjäämisen kannalta. Seuraavaksi vastaajat arvioivat omaa peruskouluaikaansa ja koulunkäynnin mielekkyyttä erilaisten väittämien avulla. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan niin erilaisten tekijöiden, kuten lahjakkuuden tai sattuman, vaikutusta työnsaantiin, sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta koulu- tai työyhteisöön sekä laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Lopuksi vastaajilta kysyttiin, kuinka merkityksellisenä he kokevat elämän tällä hetkellä sekä kuinka tyytyväisiä he ovat ihmissuhteisiinsa sekä nykyiseen elämään kaiken kaikkiaan kyselyhetkellä. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, kunta luokiteltuna, asumisvuodet nykyisessä asuinkunnassa, kuinka monta kertaa muuttanut tai vaihtanut koulua, äidinkieli luokiteltuna, asumis- ja perhemuoto, oma sekä vanhempien synnyinmaat luokiteltuna, vuosi jolloin muuttanut Suomeen, vanhempien koulutustasot sekä taloudellinen tilanne nyt, että peruskouluiässä. Lisäksi taustamuuttujissa kysyttiin lukuisia kysymyksiä niin työllisyydestä, palkkatyön laadusta, opinnoista, motivaatiotekijöistä opintojen taustalla sekä esimerkiksi opintojen keskeyttämisen syistä.

2019