Kyselyssä kartoitettiin tamperelaisen aikuisväestön terveydentilaan ja toimintakykyyn, liikkumiseen, avun tarpeeseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön, asuinympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Se jatkoi vuosina 1990, 1993, 1996 ja 1999 tehtyjen kyselyjen sarjaa. Vastaajien terveydentilaa selvitettiin kysymällä arviota nykyisestä terveydentilasta sekä tietoa mahdollisesta pitkäaikaisesta sairaudesta, viasta tai vammasta ja sen työntekoa tai jokapäiväisiä tehtäviä haittaavasta vaikutuksesta. Lisäksi tiedusteltiin tarkemmin lääkärin toteamista erilaisista sairauksista, oireista tai riskitekijöistä, kuten kohonneesta kolesterolista tai ylipainosta, sekä psyykkisistä oireista ja vaivoista, kuten unettomuudesta tai huonomuistisuudesta. Toimintakykyä kartoitettiin tiedustelemalla vastaajien pystymistä erilaisiin arkisiin toimintoihin, kuten mattojen piiskaukseen tai kodin suursiivoukseen ja liikkumiseen liittyviin toimintoihin, kuten portaiden nousemiseen 2-3 kerrosväliä pysähtymättä tai lyhyehkön matkan juoksemiseen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan oma ruumiillinen kuntonsa verrattuna ikätovereihin. Liikkumiseen liittyen vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon he liikkuvat ja rasittavat itseään ruumiillisesti vapaa-aikana ja kuinka usein he harrastavat vapaa-ajan liikuntaa. Lisäksi heiltä tiedusteltiin päivittäisen liikkumisen määrää työ- ja asiointimatkoilla. Tässä yhteydessä vastaajilta tiedusteltiin myös sitä, ovatko he keskustelleet lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa liikunnan tarpeellisuudesta tai saaneet kehotuksen liikkua enemmän. Myös pituutta ja painoa kysyttiin. Avun tarpeeseen ja auttamiseen liittyen vastaajilta kysyttiin, saivatko he edellisen vuoden aikana kodin ulkopuolista apua erilaisissa arkeen liittyvissä toiminnoissa kuten talous- tai kotitöissä tai kaupassa käynnissä tai muussa asioinnissa. Lisäksi kysyttiin, mistä apua oli saatu. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, onko heidän lähipiirissään ikääntynyt, vammainen tai pitkäaikaisesti sairas henkilö, jota he auttavat säännöllisesti. Terveyspalveluiden käyttöä selvitettiin kysymällä vastaajilta sairaalassa hoidettavana olosta sekä eri lääkäreiden vastaanotolla käynneistä. Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän tyytyväisyyttään käyttämiinsä terveyspalveluihin. Sosiaalipalveluista vastaajilta kysyttiin eri palveluiden, kuten lasten päivähoitopalveluiden tai toimeentulotukipalveluiden käytöstä sekä tiedusteltiin tyytyväisyyttä niihin. Sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden tuottamisesta esitettiin myös joitakin yleisluonteisia väittämiä, joihin pyydettiin vastaajilta mielipidettä. Lisäksi kysyttiin mielipidettä sosiaaliturvan riittävyydestä eri väestöryhmien osalta. Vastaajien kokemaa turvallisuutta kartoitettiin kysymyksillä eri asioiden, kuten toimeentulo-ongelmien tai väkivallan pelon, aiheuttamasta huolesta tai turvattomuudesta sekä tiedustelemalla arviota elämisen turvallisuudesta nykyisin ja viiden vuoden kuluttua. Lopuksi vastaajilta kysyttiin arviota omasta asuinalueestaan mm. ympäristön siisteyden ja puhtauden, liikuntamahdollisuuksien sekä liikenneturvallisuuden suhteen ja heiltä tiedusteltiin myös, pelkäävätkö he liikkua asuinalueellaan yksin iltaisin tai ovatko he joutuneet edellisen vuoden aikana väkivallan tai pelottavien uhkausten kohteeksi omalla asuinalueellaan. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä, asumisaika asuinkaupunginosassa, kotitalouden henkilömäärä ja alle 7-vuotiaiden ja 7-17-vuotiaiden lasten lukumäärä, asumismuoto, siviilisääty, koulutus, pääasiallinen toiminta, työttömyyden kesto, työsuhteen luonne ja työn rasittavuus. Lisäksi aineistossa on mukana tieto siitä, mihin sosiaali- ja terveystoimen palvelupiiriin kukin vastaaja kuului.

2004