Kyselyssä kartoitettiin mielipiteitä erityisesti kirjoitetun mutta myös puhutun kielen käytänteistä. Pääpaino oli julkisessa kielenkäytössä. Kysymykset koskivat mm. kielen muuttumista, yleiskielen ja puhekielten suhdetta, englannin lainoja sekä asiakaspalvelutilanteiden ja tv-ohjelmien kielikäytänteitä. Kyselyn alussa tiedusteltiin vastaajien mielipiteitä kielenkäytöstä ja kielen muuttumisesta. Mielipiteitä kartoitettiin esittämällä vastaajille väitteitä suomen kielen tilasta sekä kysymällä, huolettaako suomen kielen tila. Myönteinen tai kielteinen vastaus tuli perustella. Seuraavassa osiossa kysyttiin mielipiteitä erilaisista kielenpiirteistä. Esitettiin väittämiä mm. puhuttelusta ja tervehdyksistä sekä puhekielen käytöstä. Haluttiin myös tietää, miten erilaiset kielen piirteet sopivat kirjoitettuun asiatekstiin. Lisäksi tiedusteltiin suhtautumista englantilaisiin lainasanoihin ja esitettiin yritysnimiä koskevia väittämiä. Lisäksi kysyttiin, ärsyyntyvätkö vastaajat joistakin sanoista ja sanonnoista sekä pyydettiin esimerkkejä näistä. Tämän jälkeen kysymykset koskivat yleiskielen (kirjakielen) vaihtelua ja normeista huolehtimista. Vastaajille esitettiin väittämiä yleiskielen vaihtelusta ja kysyttiin, kenen pitäisi kantaa vastuuta siitä, että asiatekstejä kirjoitettaisiin yleiskielen suositusten mukaan. Kyselyn lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten he suhtautuvat asiatekstien kirjoittamiseen. Vastaajilta kysyttiin, mitä oikeinkirjoitus- tai kielioppiasioita tai tekstin rakentamiseen liittyviä seikkoja he joutuvat joskus miettimään. Lisäksi kysyttiin vastaajien lukemis- ja kirjoitustottumuksista. Taustamuuttujina ovat mm. ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, kielitaito sekä asuinpaikka.

2015